Italialaismummon hoivissa Pello di Trontanossa 🇮🇹

Meidän oli tarkoitus lähteä Zermattista Bernin suuntaan, ja vaeltaa päivän verran Lauterbrunnenin laaksossa. Hotellimajoitus olisi kuitenkin tullut aivan järjettömän kalliiksi, ja yöksi oli luvattu vettä, lunta tai pakkasta – siis selvä ei telttamajoitukselle. Turhauduttuamme majapaikan etsintään totesimme, että on oikeasti kannattavampaa ajaa Italian puolelle nukkumaan, kun kerran siinä rajan tuntumassa oltiin.

Tämän johdosta päädyimme skippaamaan Bernin, ja siirtämään vierailun siellä johonkin toiseen kertaan. Olin hieman harmissani tästä käänteestä, ja lisäksi himppusen vilustunut, jolloin vuorien yli ajaminen oli päässä jyskyttävän paineen vuoksi verrattavissa kidutukseen.

Harmi kuitenkin laantui ja korvatkin siinä pikkuhiljaa toipuivat, kun saavuimme rajan yli Pello di Trontanoon: pienellä kukkulalla asui vain kourallinen ihmisiä, ja viiniköynnökset jatkuivat silmänkantamattomiin. Kissoja vilisteli ympäriinsä, ja meidät otti vastaan italialainen Simona. B&B Uvablu toimii 1700-luvulta peräisin olevassa vanhassa kivitalossa, joka oli kuitenkin tuotu mm. kylpyhuoneen ja ikkunoiden osalta nykypäivään siten, ettei talo ollut menettänyt tunnelmastaan rahtustakaan. Yöpyminen maksoi kahdelta hengeltä 76 euroa, ja siihen sisältyi Simonan omakätisesti meille valmistama aamiainen: laventelikakkua, leipää, pannacottaa ja kahvia mutteripannusta (tietysti!). Kaikki omin käsin leivottua ja valmistettua, kakun laventelit omassa pihassa kasvatettuja.

Kysyimme myös mahdollisuutta pestä pyykkejä, mutta sellaista ei ollut – oli kuitenkin mahdollista jättää pyykit kylpyhuoneeseen, josta ne ilmaantuivat seuraavaksi aamuksi pestyinä ja viikattuina söpöön koriin oven vierelle! ;) Ajatus italialaismummosta ripustelemassa meidän ällöttäviä vaellusvaatteita kuivumaan tuntui aluksi vähän hankalalta, mutta koska se ei ollut hankalaa hänelle, todettiin ettei sen tarvitse olla hankalaa meillekään. Tämä lisäpalvelu maksoi 6 euroa.

Voi kunpa vain olisimme voineet viipyä hieman pidempään! Hiljaa mielessäni päätin, että tuonne on päästävä vielä joskus uudestaan: ajan kanssa, ihan vaan olemaan. En äkkiseltään keksi mitään parempaa rentoutumispaikkaa.

Käy tykkäämässä La Vida Locan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa seikkailuja myös Twitterissä (@sarrrrba) ja Instagramissa (@vidalocasari)!