Laiva on lastattu tarinoilla 🇫🇮

Olisi ihanaa olla merimies, sellainen kauppalaivan kyydissä maailman meriä kiireettä seilaava, nyytti olalla matkoilleen lähtenyt seilori. Kiertää laivan kyydissä vaikka koko maailma.

Olen rakastanut merta lapsesta asti, ja edellä kuvattu merten suuri sankari on tietysti nuoren isäni kaltainen. Lieneekö syy sitten merimiehen tyttärenä geeneissä vai missä, mutta meri vetää hiljaiseksi. Merituuli on kaikista maailman tuulista kaikkein kauneimman tuoksuinen, eikä varmasti ole parempaa tapaa nukahtaa kuin aaltojen pauhua kuunnellen. Ja jos parisenkymmentä vuotta sitten kävitte teatterissa katsomassa Myrskyluodon Maijaa ja näitte siellä lapsen, joka itki silmiä päästään – jep, se saatoin olla minä.

Juuri kun oppii merensä kielen, tuntee sen salat ja oikukkaan mielen,
huomaakin että ei tiedä vaan luulee, merellä aina tuulee.

Siksi looginen jatkumo lienevätkin syvät huokaukset aina, kun silmäkulmaan eksyy laiva tai laivantapainen. Tai kun Aurajoen vaihtuessa mereen näkee päätään kallistamalla jotain tällaista:

Suomen Joutsen

Kysessä on Suomen Joutsen, Turun ikoninen 113-vuotias fregatti, joka on ehtinyt elää ainakin viisi erilaista elämää. Suomen Joutsen kuului alkujaan Ranskan rahtilaivastoon, jossa se kuljetti viljaa, hiiltä ja nitraattia Euroopasta Pohjois- sekä Etelä-Amerikkaan ja Australiaan.

Myöhemmin laiva myytiin Saksaan, josta edelleen Suomeen 1930-luvulla. Sitä käytettiin aluksi koulutustarkoituksiin, mutta sotien aikana se toimi emälaivana sukellus- ja moottoritorpedoveneille. Sotien jälkeen laivaa pidetiin jonkin aikaa tukikohtana miinanraivaajille, josta se palautui koulutuskäyttöön.

1960-luvulta alkaen laivalla toimi lähes kolmenkymmenen vuoden ajan merimiesammattikoulu, ja 1990-luvun alussa se lopulta luovutettiin pysyvästi Turun kaupungin ja sittemmin Forum Marinum-säätiön hoidettavaksi.

Suomen Joutseneen asennettiin Suomeen siirtymisen yhteydessä moottorit, jotka kuitenkin osoittautuivat liian tehottomaksi muuhun, kuin sataman sisällä paikasta toiseen siirtymiseen. Sotien aikana aluksen mastot poistettiin käytöstä, ja sitä liikutettiin hinaamalla. Myöhemmin mastot palautettiin takaisin paikoilleen.

Tykkivene Karjala

Suomen Joutsenen vierestä löytyy Suomen merivoimien vuonna 2001 käytöstä poistettu tykkivene, joka toimii nykyisin museoaluksena. Emme tunteneet himoa tutustua tykkipurteen sen tarkemmin, mutta kiinnostuneille vinkki: Pingviinimatkoissa tätä on käsitelty vähän perusteellisemmin.

S/S Bore

Tykkiveneen naapurissa asuu entinen mm. Suomen ja Ruotsin väliä liikennöinyt, mutta kaikkiaan yli kahdessasadassa satamassa käynyt matkustajalaiva Bore, joka on nykyisin mm. hostelli, museo ja ravintola. Risteilykäytöstä se poistettiin kansainvälisten paloturvallisuusmääräysten tiukentumisen myötä, jolloin sitä uhkasi monien aikalaistensa tavoin romuttamotuomio. Laiva kuitenkin myytiin vuonna 2010 Turkulaiselle S/S Borea AB:lle, joka entisöi sen ja valjasti nykyiseen käyttöönsä. Hostellihuoneet ovat tietysti hyttejä, joista halvin irtoaa kesäaikaan 32 eurolla/yö.

Pelastakaa Saaristomeri!

Suomen Joutsenen ja Boren nykyisessä kotisatamassa taistellaan siellä majaa pitävistä tykkiveneistä ja miinalaivoista huolimatta tänä päivänä pääasiassa hyvien asioiden puolesta:

Forum Marinum-merikeskukseen perustettu Saaristomeriaukio rakentuu lahjoittajan nimellä varustetuista laatoista. Laattoja on valmistettiin kaikkiaan 4550 kappaletta ja kampanjan tavoitteena oli kerätä varoja Saaristomeren suojelemiseksi. / Forum Marinum

Saaristomeriaukion avajaiset pidettiin vuonna 2011, ja sieltä löytyvät mm. Vladimir Putinin ja Prinsessa Victorian omat laatat. Laattoja myytiin yhteensä 120 000€:lla aukion avajaispäivään mennessä, ja rahat on suunnattu Saaristomeren Suojelurahaston tavoitteiden mukaisesti rehevöitymisen pysäyttämiseen tähtääviin projekteihin, sekä Saaristomeren vesien tilan yleiseen kohentamiseen.

Vuosina 2015-2017 rahoitusta myönnetään pääasiassa sellaisiin hankkeisiin, jotka tähtäävät ravinnekuormituksen vähentämiseen tai yleiseen tietoisuuden sekä kansalaisaktiivisuuden lisäämiseen. Rahastosta ei saa tukea nk. perustutkimukseen, vaan pääpaino on konkreettisissa toimenpiteissä.

Lisää voi lukea Saaristomeren Suojelurahaston sivuilta.

Niin, ja arvatkaapas muuten mikä tämä on?

Tietysti BULBI, eli laivan keulan pisaran muotoinen paksu mötikkä, tarkemmin ottaen Transgermania-laivasta, joka ajoi karille Utössä vuonna 1990. Bulbi sittemmin vaihdettiin, ja tämä vanha päätyi taideteokseksi Turun Forum Marinumiin, kuten kaikki muutkin tässä postauksessa esille tulleet kohteet. Toimii varmasti muillekin kuin merimiehen tyttärille!