Espressoinen aamu

Vapaapäivinä parasta on mielestäni se, että saa nousta omassa rauhassa sängystä ja viettää sellaisen oikein stereotyyppisen hitaan aamun, siitäkin huolimatta että se käsitteenä onkin varsin vastenmielinen. Parasta näissä aamuissa on se, että on aikaa kahville. Eilen päätin kokeilla makukahvin yhdistämistä toiseen, sillä kuten aiemmin kerroin, yksikseen se ei toiminut meillä ihan niin hyvin kuin olisi voinut.

Olimme aiemmin kokeilleet yhdistää toisiinsa Vanilion sekä Rosabaya de Colombian, ja koska se oli toiminut mainiosti, lähdin toiveikkain mielin tekemään Vaniolio+Ristretto-yhdistelmää. Ei se huono ollut, mutta Ristretto saattoi olla vähän liian tuju, eikä hennon vaniljainen maku päässyt oikein oikeuksiinsa. Tämä yhdistäminen on minusta kuitenkin aika oiva kikka siinä vaiheessa kun se pelkkä makukahvi uhkaa jäädä liian laimeaksi kokemukseksi. Mutta note to self: kaveriksi ei kannata valita liian vahvaa kahvia, tai maut voivat kumota toisensa.

Yksi juttu jota emme ole kumpikaan vielä oikein täysin hiffanneet, on se että kuinka niitä hienoja kuvioita tehdään maitovaahdolla kahvin pinnalle. :D Vaahtoa saamme kyllä aikaan (joskus ihan hyvää, joskus liian paksua…), mutta vielä emme ole keksineet keinoa saada edes yksinkertaisinta sydäntä syntymään. Toisaalta täytyy myöntää ettemme ole erityisen ahkerasti myöskään tutkineet esim. netistä että kuinka se tehdään, sillä maussahan ei ole valittamista vaikkei kuvioita tekisikään. Youtube kyllä on noita ohjevideoita täynnä, eli se lieneekin sitten seuraava asia, johon tulemme perehtymään….. (Katsoin nyt heti pari videota, ja vaikuttaisi tosiaan siltä että teemme vaahdosta liian paksua! Jatkamme harjoituksia. :D)

 Tässä kuvassa vielä todisteena se liian paksu vaahto….

Epäonnistuneesta vaahdosta huolimatta I H A N A A. :)