kotimaanmatkailu

Suomen Kuvalehti julkaisi hiljattain kaksi artikkelia, joista toisessa seitsemän suomalaista kertoi näkemyksiään kotimaanmatkailun ”surkeasta tilasta”, ja toisessa vastaavasti hyvistä puolista.

Jaoin em. artikkeleista toisen sekä blogin Facebook -sivulla, että LinkedInissä – tarkoitukseni oli herättää keskustelua aiheen ympäriltä, sekä kysellä ihmisten mielipiteitä kotimaanmatkailuun liittyen. Luin myös keskusteluja erilaisilla keskustelupalstoilla sekä aiheesta uutisoineiden medioiden kommenttilaatikoista.

Tässä postauksessa näistä heränneitä ajatuksiani.

”Löydä Suomesi – matkaile kotimaassa!”

Suomen Kuvalehden artikkelit ovat olettaakseni saaneet inspiraationsa elinkeinoministeri Mika Lintilän heinäkuisista Aamu-TV:ssä suomalaisille suuntaamista kehotuksista matkustaa kotimaassa enemmän. Lintilän mukaan lähimatkailun suosiminen ulkomaanmatkailun sijaan synnyttäisi Suomeen jopa 7 000 uutta työpaikkaa, ja poikisi matkailualalle 800 miljoonan euron lisäansiot.

Tämä laskelma tosin on esitetty jo tällä tammikuussa julkaistulla #lomahaaste -videolla, ja se on muutenkin keskeinen argumentti Työ- ja Elinkeinoministeriön Suomi100 –matkailukampanjassa. Varsinaista mediahuomiota kampanja sai kuitenkin vasta tuon Aamu-TV:ssä annetun haastattelun myötä.

Ajatus kotimaanmatkailuun kannustamisesta on ehdottomasti kaunis, mutta ministeri Lintilä onnistui samalla sohaisemaan ampiaispesää suosittelemalla suomalaisille matkakohteeksi muun muassa Lapin lasi-igluja, jotka ovat monen mielestä epärealistisen kalliita majoituspaikkoja tavallisille ihmisille. Keskusteluun nousivat hyvin nopeasti mukaan kikyt, lomarahat, kepulikonstein hankitut lautakasat, holhousvaltiotutkimukset sekä tietysti kaiken kruunuksi myös turvapaikanhakijat. Tässä vaiheessa harva jaksoi enää muistaa hyvää ajatusta kotimaanmatkailuun kannustamisen taustalla, ja moni päätyi vain purkamaan omaa katkeruuttaan lehtien kommenttibokseihin.

Lasi-iglujen tapauksessa tosin tehtiin mielestäni kärpäsestä härkänen, sillä Ylen Aamu-TV:n videoklipistä näkee selvästi, että Lintilä nosti iglut esiin vain yhtenä esimerkkinä Suomesta löytyvistä upeista ja erikoisista matkakohteista. Lisää ideoita on listattu mm. 100 syytä lomailla Suomessa -sivustolla, josta vastaavia ideoita löytyy laidasta laitaan – kaikenlaisille kukkaroille.

Monet ovat kuitenkin kokeneet kyseisenkin kampanjan enemmän valtion yhtenä uutena yrityksenä tehdä päätöksiä kansalaisten puolesta. Vaikka koko väite tuntuukin lähinnä absurdilta, on keskustelijoilla toisaalta myös pointtinsa: jos Suomen matkailutoimialaa johdonmukaisesti kehitetään ja parannetaan, tulevat suomalaiset todennäköisesti ajatteeksi kotimaanmatkailua potentiaalisena vaihtoehtona myös ihan itse.

Näin toimii markkinatalous.

Kuitenkin keskusteluissa nostettiin erityisesti esiin muuan muassa sitä, että suhteellisen korkeallakaan hinnalla ei Suomesta vielä saa kovinkaan kummoista palvelua. Tämä pätee ehkä eniten juuri hotellien kohdalla: hyvinkin vaatimattomat, tunteita herättämättömätkin majoitusvaihtoehdot saattavat helposti kustantaa yli sata euroa yöltä. Monissa suomalaisten perinteisesti suosimissa ulkomaan matkakohteissa tuolla summalla saa suhteessa paljon enemmän, ja siksi tällaista vertailua tulee helposti tehtyä (huolimatta siitä, että kyseinen vertailuasetelma on lähtökohtaisesti aika epäreilu).

Pelkkää huutelua eivät keskustelutkaan ole olleet, sillä ratkaisuehdotuksia on sadellut alkaen kannabiksen laillistamista aina ilmaiseen koko maan kattavaan julkiseen liikenteeseen. Ainakin Suomi vaatisi keskustelijoiden mielestä yleistä hintojen halpuuttamista.

Se sama äsken mainittu markkinatalous kuitenkin pitää huolen siitä, ettei yksikään matkailuyrittäjä tee työtä hyväntekeväisyyden vuoksi. Halvat hinnat ovat yleensä todella huono kilpailuetu, ja liiketoimintastrategian lähtökohdista ajateltuna on täysin ymmärrettävää, että matkailupalveluita suunnataan mielellään niille, joilla on varaa niistä maksaa. Suomen kohdalla realiteetti tosin on, että nämä matkailijat tulevat usein Suomen ulkopuolelta. Visit Finland toimii omalta osaltaan tavoitteellisesti houkutellakseen Suomeen juuri näitä turisteja, ja hyvä niin.

Pakko siis myöntää etteivät nuo ehdotukset vielä hirveästi ainakaan itseäni vakuuta, mutta toisaalta vaikea sitä on pistää itsekään paremmaksi. En minäkään tiedä mitä pitäisi tehdä, että suomalaiset haluaisivat matkailla kotimaassa enemmän. En edes tiedä miksen itse tee sitä enempää. Tavallaan kyse on ehkä eksotiikan puutteesta – suomalaiset kulttuurikohteet tuntuvat liian arkisilta, että niistä viitsisi sen kummemmin maksaa. Siellä missä nähtävää olisi, ovat oheispalvelut usein heikkoja – kärjistäen sanottuna Rosso on samanlainen ihan joka paikassa.

Yksi kotimaanmatkailun ensisijaisista eduista on ajankäytön joustavuus, mutta tämä etu häviää äkkiä aukioloajoissa: kahvilat menevät aikaisin kiinni, tai ovat kokonaan kesälomalla kesken parhaan sesongin. Monet sinänsä mielenkiintoiset maakuntamuseot menevät kiinni jo iltapäivällä. Ja tämä selviää vasta kun olet jo paikalla, koska nettisivuja ei ole tai niitä ei ole muistettu päivittää.

Sitten taas ABC:lle syömään bonuspannua ja miettimään että mitäs nyt. Että jos vaikka kotiin.

Asiaa pohdittuani olenkin tullut siihen tulokseen, että Visit Finlandin työ kansainvälisen matkailumarkkinoinnin saralla on tällä hetkellä erinomainen ja ehkä jopa paras tapa tukea suomalaista matkailua. Sen avulla saamme potentiaalisesti matkailuvolyymit nousuun, sekä teemme samalla paikallisista matkailuyrityksistä kannattavia. Kun matkailun volyymi nousee, kasvaa samalla luonnollinen tarve erilaisille palveluille sekä näiden myötä kasvualusta kilpailulle.

Lopputuloksena syntyy uusia palveluja, joita voivat käyttää myös ihan tavalliset suomalaiset. Ainakin teoriassa.

Alueelliset matkailuorganisaatiot voivat puolestaan tehdä oman osuutensa markkinoimalla oman alueensa erikoisuuksia suomalaisille. Erinomaista työtä tekevät tällä hetkellä mielestäni erityisesti Kiss My Turku, Länsi-Uudenmaan matkailu sekä Visit Mikkeli. Kuten tiedätte, minua kiinnostaa ruokamatkailu, ja nämä kaikki kolme edellä mainittua ovat kohdistaneet minulle ruokamatkailuun liittyvää markkinointia. Hyvinkin oikeaoppista.

Hyvät uutiset: Matkailu on jo Suomen nopeimmin kasvava elinkeino

Hyvää tässä kaikessa on se, että matkailu on jo Suomen tämän hetken nopeimmin kasvava elinkeino. Tilastokeskuksen raportin mukaan myös suomalaiset matkustavat kotimaassa itse asiassa melko paljon:

Suunta on siis oikea. Ei kotimaanmatkailun arvostus niin huonolla tolalla ole, kuin ministeri antoi lausunnossaan ymmärtää.

En tiedä onko sillä oikeastaan väliä millä laskukaavalla tuo Lintilän esittämä 800 miljoonaa euroa ja 7 000 työpaikkaa on laskettu, enkä ole varma onko sillä oikeastaan edes niin suurta merkitystä. Luku on joka tapauksessa teoreettinen, ja se nyt lienee joka tapauksessa selvää, että jokainen Suomessa tehty lomamatka on niin työllisyyden kuin taloudenkin kannalta Suomelle erävoitto – riippumatta siitä, käytetäänkö matkan aikana 5, 50, 500 vai 5 000 euroa.

Mitä olet mieltä? Mikä kotimaanmatkailussa mättää? Mitä pitäisi tehdä?