unesco

Petra. Jordanian tärkein matkakohde, yksi maailman seitsemästä ihmeestä ja Unescon maailmanperintökohde. Hehkutettu ja ylistetty kiveen kaiverrettu kaupunki aavikolla.

Ja kuitenkin ihan lievästi antikliimaksi – siitäkin huolimatta, että Petra on historiallisesti huippumielenkiintoinen kohde, ja kiveen hakatut rakennukset tyylisuunnallisessa kirjavuudessaan mielettömiä. Kuitenkin meistä esimerkiksi Wadi Rum oli kaikessa karuudessaan ja koskemattomuudessaan vieläkin hienompi paikka.

Tähän näkemykseen tosin vaikuttanevat mm. rahastusmeininki Petran lippuluukulla (hintatietoja postauksen lopussa), häiritsevät kaupustelijat sekä alueelle rantautuneet massaturismin muut lieveilmiöt. Itse kohteessa ei sinänsä ole mitään vikaa – päinvastoin.

Monet suosittelevat käyttämään Petrassa vierailuun useamman päivän, mutta me emme kyllä olisi keksineet katsottavaa enää toiseksi päiväksi, vaan yhdessä oli meille ihan riittävästi. Ehkä kannattaa myös harkita hyvän oppaan palkkaamista: todennäköisesti näin Petrasta saa vielä paljon enemmän irti.

Kuka rakensi Petran?

Petran historia on pitkä, ja ensimmäiset jäljet asutuksesta löytyvätkin jo ajalta 7000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kuitenkin vasta Nabatealaisten heimon asettuminen alueelle teki Petrasta sellaisen, jona se nykyisin tunnetaan.

Nabatealaiset paitsi kaiversivat Petran kalliot täyteen toinen toistaan uskomattomampia rakennuksia, myös kehittivät kaupunkiin aikaansa nähden merkittävän edistyksellisen vesijohtojärjestelmän. Tämä teki maanviljelystä vaivatonta, ja parhaimmillaan Petran väkiluku kasvoi jopa 20 – 30 000 asukkaaseen.

Elinvoimainen Petra muotoutui hiljalleen tärkeäksi kauppapaikaksi idän ja lännen, sekä Arabian ja pohjoisen välillä. Tärkeitä kauppatavaroita olivat mm. suitsukkeet, myrha ja erilaiset mausteet.

Kansainvälisten kamelikaravaanien jäljiltä kaupungin rakennukset ovat saaneet runsaasti vaikutteita mm. egyptiläisiltä, kreikkalaisilta ja assyrialaisilta. Ihan kaikkea ei myöskään ole kaiverrettu kiveen – maanjäristyksistä selvinneistä ”vapaasti seisovista” rakennuksista merkittävin on kreikkalaisvaikutteinen Qasr al-Bint-temppeli.

Sata vuotta ajanlaskun aloittamisen jälkeen alueelle saapuivat roomalaiset, jotka valloittivat kaupungin ja halusivat käännyttää sen pakanalliset asukkaat kristityiksi. Tämän jäljiltä alueelta löytyy usean kirkon rauniot sekä suuri luostari.

300-luvulla Petraa ravisteli voimakas maanjäristys, joka tuhosi kaupungista puolet ja jonka jälkeen Petran elinvoima hiipui hiljalleen.

Petra eli vielä jonkin aikaa bysanttilaisen kristinuskon keskuksena, mutta viimeisen iskun kaupungille antoivat muslimit valloittaessaan Petran 630-luvulla, ja kaupunki autioitui kokonaan 600-luvun loppuun mennessä. Länsimainen maailma tuli Petrasta uudelleen tietoiseksi 1800-luvulla sveitsiläisen tutkimusmatkailijan vierailun seurauksena.

Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon Petra listattiin vuonna 1985.

Petra on houkutellut parhaimpina vuosinaan vierailijoita lähes miljoonan verran, mutta määrä on laskenut radikaalisti Lähi-Idän alueen levottomuuksista johtuvan turistikadon vuoksi. Myös monet alueella toimineet hotellit ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Jos epäilet Jordanian turvallisuutta matkustusmaana, lue myös aiemmin kirjoittamani artikkeli  ”Uskaltaako Jordaniaan matkustaa?”.

Vastuullista matkailua?

Petra on vastuullisen matkailun näkökulmastakin jännä paikka. Kaikkialla muistutetaan, että eläinten huonosta kohtelusta tulee ilmoittaa visitor centeriin. Useat kyltit ohjeistavat tekemään oikeita valintoja – siis esimerkiksi olemaan antamatta rahaa alueella kerjääville ja kaupusteleville lapsille, jättämään matkamuistokivien myyjät omaan arvoonsa sekä kävelemään aina kun vain mahdollista aasilla ratsastamisen sijaan.

Silti alue vilisee kaupustelevia lapsia, kivien myyjiä ja aasiratsastuksen palveluntarjoajia. Visit Jordan kirjoittaa sivuillaan, että aasilla ratsastaminen on Petrassa ihan ok. Minkä tahansa päälle voi kiivetä, ja mihin tahansa voisi periaatteessa kaivertaa vaikka minkälaisen puumerkin tai kirkkoveneen. Kukaan ei vahdi tai valvo mitä alueella tapahtuu, mitä sinne viedään tai mitä sieltä tuodaan pois.

Ristiriitaista, muttei kuitenkaan valitettavasti mitenkään erityisen yllättävää. Luulisi, että tähtitieteellisellä pääsymaksulla voisi kattaa edes hieman laadukkaampien suojelutoimien kustannuksia.

Mutta, ihan samanlaisten asioiden kanssa sitä painiskeltiin Perussa, kun tähän aiheeseen liittyviä opintojani siellä suoritin. Ei ole maailma valmis, ja matkalla sinne tuhoutuu varmasti yksi jos toinenkin historiallinen kohde huolimattoman suojelun vuoksi. Petra tosin on säilynyt hämmästyttävän hyvin maanjäristyksistä, sateista, tuulesta, sekä matkailusta huolimatta.

Hyvä niin.

Tällä aasilla oli sudennälkä, ja vähintäänkin yhtä tarkka vainu keksipakettien suhteen kuin J:llä.

↑ Kuva samoilta jalansijoilta molempiin suuntiin ↓

Petra museum

Petrassa vierailevan kannattaa samalla reissulla käydä vilkaisemassa myös pientä museota, johon on kerätty kaupungista löytyneitä ruukkuja, koruja, työkaluja, astioita ja aseita. Museoon on vapaa pääsy Petran pääsylipun lunastaneille. Museo täydentää mukavasti vierailijoiden ymmärrystä tavallisesta arkielämästä Petrassa.

Ne hinnat?

Pääsymaksu Petraan yhdeksi päiväksi maksaa Jordaniassa yöpyville 50 dinaaria (63€), ja Israelin puolelta vain päiväksi Jordaniaan tuleville järkyttävät 90 dinaaria (112€). Oleskelun pituuden todentamiseksi lippuluukulla suoritetaan pienimuotoinen passintarkastus.

Tähän kun lisätään vielä kyydit päälle – esimerkiksi taksi Aqabasta Petraan ja takaisin maksaa n. 60 dinaaria (75€) – päästään jo ihan mukaviin lukemiin. Oppaiden taksat ovat n. 50-70 dinaaria riippuen siitä, kuinka pitkälle oppaan toivotaan opastettavansa kanssa kävelevän (50 dinaarilla saa neljä kilometriä).

Rahastusta tai ei, kyllä Petrassa silti kannattaa ainakin kerran elämässä käydä.