Punaisenmeren rannalla sijaitseva Aqaba on ihanteellinen talvilomakohde: lentomatka on lyhyt, lämpötilat miellyttäviä ja kohde itsessään äärimmäisen monipuolinen ja suomalaisittain myös jonkin verran eksoottinen. Aikaeroa Suomeen ei ole, joten jet lageista toipumisiin ei tarvitse tuhlata aikaa.
Vaikka Jordania sijaitsee Lähi-Idässä, on Aqaba on äärettömän helppo paikka lomailla, ja Jordania on noilla kulmilla myös yksi turvallisimmista kohteista (lue täältä lisää Jordanian matkustusturvallisuudesta). Matkailu on alueelle tärkeä tulonlähde, eikä turisteja yritetä joka käänteessä huijata tai ohjata harhaan tippien toivossa. Aurinko paistaa melkein aina, ja kaupungin pienestä koosta huolimatta riittää Aqabassa ja sen lähialueilla tekemistä vaikka kuinka.
Kuulostaa aika täydelliseltä, mutta tunnustan silti lähteneeni matkaan aikamoisin ennakkoluuloin – aivan turhaan.
Aqaba ei ole kaikesta edellä mainitusta piirteistään huolimatta mikään resorttikohde, vaan ennemminkin aivan tavallinen kaupunki, jossa ihmiset elävät ihan normaalia päivittäistä elämäänsä sulassa sovussa turistien kanssa. Matkoja Aqabaan suorilla lennoilla tarjoaa mm. Lomamatkat Oy.
Naapurissa sijaitseva Israelin Eilat puolestaan edustaa juuri kaikkea sitä paljon puhuttua muovisuutta ja turrelandiaa, jota monet niin mielellään katselevat tuhahdellen. Teimme sinne Aqabasta päiväretken, ja olimme illalla palatessamme todella tyytyväisiä siihen, ettemme päätyneet valitsemaan Eilatia lomamme pääkohteeksi.
Jordania ei ole halpamaa
Jordania on myös huomattavasti Israelia halvempi paikka matkustaa (erityisesti majoituksen osalta), vaikka täytyy myöntää ettei Aqabakaan mikään aivan halpa paikka ole. Välillä tuntui, ettei hinnoissa ole mitään logiikkaa: esimerkiksi särkylääkkeet olivat moninkertaisesti Suomen hinnoissa, mutta hydrokortisoni taas halpaa kuin saippua.
Ruoka-annokset maksavat ravintoloissa tyypillisesti 8-15 dinaaria (~10-18€), tai enemmänkin jos paikka on jollakin tavalla erityinen (kuten kuninkaallinen jahtiklubi). Ison jöötin pika-kanashawarmaa saa vastapainoksi 1,25 dinaarilla (1,5€).
Ravintola-annokset olivat niin isoja, että niistä riitti useimmiten meille molemmille yllin ja kyllin. Joskus saatoimme tilata kaksi annosta jaettavaksi, mutta useimmiten menimme ihan vain yhdellä annoksella ja poistuimme paikalta vyöryen. Paikallisten mielestä söimme kuitenkin aivan liian vähän ja sairastumme pian keripukkiin!
Lue myös: Ruokakokemuksia Jordaniasta
Matkailijoille suunnattujen palvelujen hinnat olivat tietysti aivan pilvissä, mutta se jordanialaisille suotakoon – kuten sanottua, matkailu on maalle tärkeä elinkeino, ja esimerkiksi Petran kohtuuttomuutta hipovasta sisäänpääsymaksusta (50JOD = 62€/hlö) tietty osa ohjataan suoraan paikan suojeluun.
Taksien hinnat ovat pidemmillä matkoilla jossakin määrin vakiintuneet, ja lyhyemmillä matkoilla käytössä on taksimittari. Markkinoilla hinnat ovat paremmat kuin Walmartissa – ainakin Jordanian suurimman kuuluisuuden mukaan. ;-)
Parasta on meri
Aqaban parasta antia ovat mereen liittyvät aktiviteetit: sukellus, snorklaus ja veneajelut lasipohjaveneellä. Kaupungilla on yksi yleinen hiekkaranta, mutta se lienee keskivertoturistille turhan kuumottava paikka ainakin auringonottoa ajatellen, eikä siellä ulkomaalaisia näkynytkään. Ranta toimii lähinnä paikallisten perheiden ajanviettopaikkana, emmekä nähneet kenenkään menevän veteen.
Hienoimmilla hotelleilla (Mövenpick, Kempinski, Intercontinental) on omat yksityiset rantakaistaleensa, ja niillä saa patsastella kaikessa rauhassa ihan tavallisilla länkkäribikineilläkin. Meidän hotellillamme (DoubleTree by Hilton) ei ollut omaa rantaa, mutta hotellilta pääsi bussikuljetuksella Berenice-rantaklubille, joka tosin oli aika ankea paikka.
Emme kuitenkaan sen ihmeemmin ehtineet kaivata rannalla loikoilua, yksi päivä beach clubilla riitti meille oikein hyvin, ja viimeisenä päivänä vietimme muutaman tunnin hotellin uima-altaalla. Majapaikan valinnassa kannattaakin ottaa huomioon oma tarve päästä biitsille – kaupunkihotelli tulee paljon halvemmaksi, jos hotellin uima-allas ja satunnaiset käynnit rantaklubilla riittävät. Tokikin rantahotelleihin pääsee kukkaron nyörejä hölläämällä päiväkävijäksi jos tarve oikein hurjaksi yltyy. Mövenpickissä tämä olisi maksanut n. 30 euroa per naama, jätimme väliin.
Intercontinentalin, Kempinskin ja Mövenpickin yksityiset rannat. Eivät mitään kilometripitkiä, mutta ruuhkasta ei tietoakaan.
Moderni ja vapaamielinen kaupunki
Aqaba on melko vapaamielinen kaupunki, jossa naisten on hyvä kohteliaisuudesta peittää ainakin polvet ja olkapäät, mutta muuten rajoituksia ei juuri ole. Päihtyneenä esiintyminen julkisilla paikoilla lienee tuomittavaa, mutta turistien kohdalla tätä todennäköisesti katsotaan hieman läpi sormien. Alkoholia saa ostaa lukuisista viinakaupoista ympäri vuorokauden, ja jokuhan sieltä ostaa kun niin monet kaupat pysyvät pystyssä!
Kenenkään emme kuitenkaan nähneet alkoholia julkisesti nauttivan, eikä kukaan ollut humalassa. Hotelleilta saa viiniä ja olutta länsimaisittain normaalisti. Kallista se kuitenkin on, ja todettakoon vielä ettei paikallinen viini ikinä ole sen arvoista, että siitä kannattaisi maksaa kymppiä per lasi.
Tulevaisuuden luksuskohde?
Jordanian NTS (National Tourism Strategy) kaavailee Aqaban alueen kehittämistä high-end boutique-tyyliseksi, ja tähän liittyen Aqabassa rakennetaankin parhaillaan neljää uutta viiden tähden luksushotellia (Starwood rakentaa näistä kaksi, Jumeirah niin ikään kaksi). Merkittävin projekti lienee Saraya Aqaba – linkin takaa löytyy mm. havainnekartta tulevasta hotellialueesta sekä lupauksia siitä, kuinka tämä kaikki toteutetaan vastuullisesti ja ensisijaisesti paikallisia työllistäen.
En ole ihan varma mitä mieltä olisin tästä – tässähän rakennetaan nyt toista muovista Eilatia. Tietysti soisin matkailijamäärien kasvavan, ja Jordanian hyötyvän enemmän rahaa tuovista turisteista – silti jaksan kuitenkin hieman epäillä Arabiemiraareista käsin masinoitujen jättiprojektien vastuullisuutta. Toivotaan että olen väärässä, ja Aqaba saa vielä pitää oman hurmaavan autenttisuutensa.
Jos aihe kiinnostaa, löytyy tiivistelmä Jordanian matkailustrategiasta vuosille 2011-2015 täältä, uudempaa en ole toistaiseksi netin syövereistä löytänyt. High-end-haaveisiin ja yleisesti Jordanian talouteen liittyviin asioihin voi puolestaan perehtyä enemmin täällä.
