
Viininmaistelu ei ole se, mitä ensimmäisenä tulee mieleen tehdä kun saapuu muslimimaahan. Kuitenkin se oli ohjelmassa jo heti ensimmäisenä Uzbekistanin iltana Samarkandissa.
Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, uzbekistanilaiset ovat muslimeja lähinnä muodollisesti – alkoholi ei ole ongelma, paitsi jos sitä ei ole. Samarkandissa on jopa ihan oma viinitalonsakin, pitkät perinteet omaava sellainen.



Viinitoiminnan aloitti 1860-luvulla Dmitriy Filatov, joka istutti Samarkandiin viiniköynnöksiä. Filatovin jälkeen työtä jatkoi Michael Khovrenko, jonka mukaan nimetty viinitalo on edelleen yksi Uzbekistanin suurista ylpeydenaiheista. Samarkandissa tuoteut viinit ovat menestyneet myös kansainvälisissä viinikilpailuissa, ja nykyisin palkintokaapit notkuvat erilaisia mitaleita ja pokaaleja.
Näitä kuuluisia viinejä täytyy tietysti kenen tahansa Samarkandin kävijän maistaa.

Heti aluksi meille kerrotaan, että uzbekistanilaisten viinien erityispiirteitä ovat erilaiset terveyshyödyt. Makea viini auttaa ainakin anemiaan sekä sydän- ja verisuonitauteihin, jonka lisäksi sillä voi korvata tarvittaessa jopa aterian. Paikalliset punaviinit sisältävät runsaasti vitamiineja sekä hivenaineita, jonka lisäksi ne suojaavat säteilyltä ja vanhenemiselta.
Valkoviinit puolestaan estävät hivenaineiden häviämisen kehosta sekä verisuonien kalkkeutumisen. Veritulppa ei tule kehoon, jota on hoidettu Uzbekistanin valkoviinillä. Ja entäpä sitten uzbekistanilaiset naiset! Heistä on tietysti tullut niin makean ihania juuri näiden ihanien makeiden viinien ansiosta.
Nämä asiat kerrottiin meille maistelun lomassa, ja pidin näitä silloin vielä viattomana huulenheittona. Kuitenkin tämä kaikki näyttäisi olevan painettuna myös paikan esitteeseen, joten kai se on sitten uskottava. Onneksi sain läksiäislahjaksi pullon ehtaa uzbekistanilaista viiniä nimeltä Classico Vini Italia (heh) – sillä hoidettakoon väsymys, vanheneminen ja mahdollinen säteily.
Veritulpista olen vielä hieman huolissani, mutta aion varalta hoitaa tulppia toistaiseksi vaikka Rieslingillä.


Maistelussa kokeillaan kaikkiaan kymmentä erilaista viiniä, jotka on aseteltu lautaselle järjestykseen voimakkuuden mukaan. Ensimmäisellä kierroksella maistetaan, ja toisella on tarkoitus juoda lasit kokonaan tyhjiksi. Joka ei juo, saa moitteet huonosta suomalaisuudesta – ilmeisesti kansakuntamme maine on toisinaan totuutta hurjempi.
Eniten pidin viinistä numero seitsemän, sillä se oli makea ja vahva, muttei kuitenkaan millään lailla liian paljon mitään liikaa. Tämä tulkittiin tietysti heti ennusmerkiksi! Seitsemännen viinin nimi näet tarkoittaa kaunista kukkaa, ja yhtäkkiä käy ilmi, että viinimestari haluaa minusta vaimon yhdelle neljästä pojastaan. Kolme uzbekistanilaista miniää on sopiva määrä, jos yksi on ulkomaalainen.
Tällaisessa tilanteessa on yleensä paras luikkia pakoon, niin myös tällä kertaa.

Tutustumismatkan Uzbekistaniin tarjosivat Sahro Travels, Traveller-matkatoimisto sekä Turkish Airlines
Käy tykkäämässä La Vida Locan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa seikkailuja myös Twitterissä (@sarrrrba) ja Instagramissa (@vidalocasari)! Voit tilata uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi tästä.
