Matkan Lohjalle tarjosi Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy
Vierailin viime viikonloppuna Lohjalla ja Mustiossa, molemmissa ensimmäistä kertaa. Päivän teemana oli ”Ruokaa ja Juomaa Länsi-Uudellamaalla”, joten aamu aloitettiin aamiaisella ihastuttavassa Cafe Laurissa.
Cafe Lauri lienee Lohjan kahvilakulttuurin lippulaiva, ja itse asiassa se olikin Paavolan Tammen ohella ainut asia, josta olin Lohjaan liittyen ennestään edes kuullut. Kodin ja Lohjan välimatkan huomioiden suorastaan häpeällistä, mutta ei mennä nyt siihen.
Pidän kyllä kahviloista, mutta harvoin jaksan niitä fanittaa – poikkeuksena ehkä ihana Wieniläinen Demel, jota Cafe Lauri omalla tavallaan vähän muistutti, vaikkei konditoria olekaan. Ehdottoman absurdia joka tapauksessa, että keskellä ei-niin-kaunista Lohjan kaupunkia voi olla näin kaunis keidas täynnä toinen toistaan ihanampia herkkuja.
Ehdottomasti fanittamisen arvoista!
Aamiaiseksi lohimuffinssi, kuohuviini punaherukoista ja vadelmista sekä tyrni-mustikkasnapsi.
Cafe Lauri edustaa hybridikahvilamallia, joka sekoittaa luovalla tavalla yhteen suomalaisia perinneherkkuja sekä eurooppalaista kahvilakulttuuria.
Minusta Cafe Lauri kuitenkin oli wieniläisistä kalusteistaan huolimatta hyvällä tavalla ennen kaikkea hyvin suomalainen kahvila. Erittäin rakastettavaa.
Oma kahvi ja kuohuviini
Se, missä Cafe Lauri kuitenkin eniten eroaa perinteisestä suomalaisesta kahvilasta, on erinomainen kahvi. Olen itse enemmän erikoiskahvien ystävä, mutta tummapaahdettu suodatinkahvikin on yleensä oikein oiva valinta. Sitäkin löytyy Cafe Laurista montaa eri sorttia, mutta erityisesti näistä kannattaa kokeilla paikallisen Cafetoria Roastery -paahtimon kahvilalle suunnittelemaa ”Laurin kahvia”, joka paahdetaan perulaisista ja indonesialaisista kahvipavuista.
Kuohuviinitkin ovat uniikkeja: lohjalainen Alitalon Viinitila tuottaa Cafe Laurille punaherukoista ja vadelmista omaa kuohuviiniä, jota ei muualta saa. Hyvää, mutta omaan makuuni ehkä turhan makeaa.
Hätä ei silti ole tämän näköinen, sillä listalta löytyy hyvä valikoima myös ehtaa samppanjaa. Totta puhuakseni samppanja ei kuitenkaan oikein sovi ikkunasta näkyvään maisemaan. Suosittelenkin kaikesta makeudesta huolimatta tukemaan paikallista, ja maistamaan rohkeasti talon omaa kuoharia.
Cafe Laurissa lähestulkoon kaikki leivotaan ja valmistetaan itse. Tämän kyllä huomaa, sillä ero paistovalmiisiin pakasteisiin on luokkaa valovuosi. Lähialueen tuottajia suositaan jo mainittujen paikallisten paahtimoiden ja viinintuottajien ohella myös raaka-aineiden suhteen.
Kahvilassa on panostettu sekä sisustukseen että herkkuihin, mutta merkittävintä siellä oli minusta silti tunnelma: harvoin sitä kohtaa sellaista lämminhenkisyyttä missään tavallisessa kahvilassa.
Oletko käynyt? Kerro mitä tykkäsit!