Minua on alkanut täällä kiinnostaa ihan valtavasti inkojen käyttämä ja vielä nykyisinkin yllättävän laajasti käytössä oleva Quechuan kieli. Miten kiehtova voikaan olla kieli jossa esimerkiksi numero 1111 sanotaan ”waranca pachaj chunca ujniyoj” ja jossa sana kulli tarkoittaa violettia?
Yhteensä quechuankielen puhujia on maailmassa n. 8-10 miljoonaa Perun, Bolivian, Ecuadorin, Chilen, Kolumbian ja Argentiinan alueella. Suuri levinneisyysalue ja kielen heikko asema aiheuttavat kuitenkin sen että eri murteilla quechuaa puhuvat eivät käsitykseni mukaan juurikaan ymmärrä toisiaan ja on vaikeaa tietää minkä alueen quechuaa mikäkin sana on.
Kielen heikko arvostus johtuu juuri siitä samasta vuoristolaisuudesta ja rasismista vuoriston ihmisiä kohtaan jota olen sivunnut joissakin postauksissa. Kielen puhujien tarkkaa lukumäärää on mahdoton mitata koska monet Andien asukkaat eivät halua tunnustaa olevansa quechuankielisiä – he pelkäävät leimautuvansa sivistymättömiksi, tyhmiksi ja jälkeenjääneiksi. Todella surullista.
Quechuankielen arvostus on kuitenkin nousussa, jos nyt ei niinkään Perun alueella niin ainakin Ecuadorissa jossa on vallassa maan historian ensimmäinen quechuaa sujuvasti puhuva presidentti. Ecuadorissa myös aloitettiin quechuankieliset tv-uutiset vuonna 2009.
Quechuankieli on täynnä suomenkielisiltä näyttäviä sanoja jotka tarkoittavat kuitenkin lopulta jotain ihan muuta, esimerkiksi:
- Sara = Maissi
- Siwa = Pilaantunut peruna tai persikka
- Maiju = Joki
- Nina = Tuli
- Sulata = Kaunis/Upea
- Kellu = Keltainen
- Kusi = Ilo
- Kulli = Violetti
- Munani = Haluan
- Karu = Kaukainen
- Kuka = Kokalehti
- Juku = Pöllö
- Kukuluru = Hedelmän siemen
Voi miten hauskaa! Miten onkin voinut sattua että on niin valtavasti kirjoitusasultaan sekä ääntämykseltään samoja sanoja suomenkielen kanssa. Kukkuluuruu! ♥
Parasta oli kuitenkin kun etsin näitä quechuankielisiä sanoja ja tulin samalla vilkaisseeksi olisiko aymaran kielessä (myöskin paikallinen alkuperäiskieli) joku merkitys nimelle Sari. No, ei ollut mutta sariri tarkoittaa matkailijaa! ♥ Quechuaksi sama sana tarkoittaa ”hän joka jatkaa matkaa”. :)
Lopuksi haluan että te kaikki kuvaatte videolle kun sanotte quechuaksi ”onko sinulla kylmä tai kuuma?” – Kgoñusunquichu chirisunquchu? ja lähetätte ne videot minulle. Täysi mysteeri miten tuo lausutaan…
Kommentit (6)
Mielenkiintoinen postaus ja hassu tuo sanalista;D Apua,serkkuni nimi siis tarkoittaa pilaantunutta perunaa;D
Quechua on minuakin kiinnostanut;Suomessa oli perulainen tuttava joka sitä puhui mutta harmi kyllä yhteys meni katki.
Ihan hirmuisen mielenkiintoista!
Noissa quechuankielisissä tv-uutisissa on ilmeisesti ollut haasteena kääntää sellaisia sanoja quechuaksi joita ei ollut silloin kun se "syntyi", esim. inflaatio.... :D
Haluaisin tietää että miten sitten keskustelukumppani tietää että milloin puhutaan perunasta ja milloin persikasta :D
Mielenkiintoinen juttu! Aika erikoiset lyriikat tuossa toisessa biisissä "seguro tu padre borracho, seguro tu padre machista.." :)
Rupesin googlettamaan, että puhutaanko Argentiinassa todella myös quechuaa, koska olen kuullut, että alkuperäiskielistä ainakin guaraní ja mapuche-kielien puhujia löytyy. UNHCR:n mukaan Argentiinasta löytyvät quechuan puhujat ovat lähinnä bolivialaista alkuperää olevia maahanmuuttajia. "there have been estimates of about 800,000 Quechua speakers from Bolivia coming to Argentina for employment" -jännä juttu. Mutta on siellä vissiin ihan argentiinalaisiakin, jotka puhuu quechuaa, "In 1998, the city of Santiago del Estero passed a municipal by-law requiring street signs to be written in both Spanish and Quechua". Ja wikipedian mukaan quechuan puhujia onkin yli miljoona! Ei ole ikinä tämä asia tullut aiemmin vastaan. :)
Ihan hirmuisen mielenkiintoinen kieli! Ja niin vaikea. Hirmuisesti erilaisia sanoja liittyen perunaan ja sen käsittelyyn!
Argentiinassa on kaikkein vähiten quechuan puhujia, eniten taitaa olla Perussa, Boliviassa ja Ecuadorissa :)
mielenkiintoista!!! :) ihania sanoja.
:)