Millainen on hyvä matkablogi? Tätä aina välillä kysytään ja pohditaan.
Mutta ei tällaiseen kysymykseen kuitenkaan voi mitään oikeaa vastausta antaa – matkablogin hyvyys on kuitenkin aika subjektiivinen juttu, kun yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta. Minusta jokaisella on oikeus kirjoittaa ja tehdä juuri sellaista blogia kuin mieli tekee, ja jokaiselle varmasti löytyy se yleisö, johon se oma sisältö uppoaa.
Oikeastaan tämä postaus juontaa juurensa matkablogimaailmassa joulun alla pörränneisiin tunnustuksiin, joita on ollut liikkeellä ainakin kahdenlaisena ja vaihtelevin säännöin. Pääidea on kuitenkin kertoa millaisista blogeista itse tykkää, siirtää siten tunnustuksia eteenpäin, ja ilmeisesti myös antaa vinkkejä aloitteleville bloggaajille.
Niin, ja kertoa miten itse aloitti bloggaamisen. Siitä olen kirjoittanut ihan kokonaisen #BloginiTarina-postauksen, josta asianlaidan voi tarkistaa.
Mutta nyt seuraa paljastus: ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa tehdä matkablogia. Siksi minä en millään haluaisi antaa mitään neuvoja siitä, millaisista palapelin paloista hyvä matkablogi rakentuu. Tai voin minä yhden neuvon antaa: viittaa kintaalla muiden vinkeille ja tee just niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Siinä se.
Jos haluat tehdä blogilla rahaa tai sinulla on blogin suhteen joku muu ylevä tavoite, silloin yleispäteviä vinkkejä on jo helpompi antaa. Siitä tässä ei kuitenkaan ollut nyt kysymys, joten niistä sitten lisää ehkä joskus myöhemmin.
Mutta mistä itse tykkään ja mitä minä pidän ”hyvänä”, siitä voidaan kyllä keskustella. Rajataan tämä tässä kohtaa koskemaan pelkkiä matkablogeja, sillä oikeasti luen muiden genrejen blogeja yhtä paljon tai jopa enemmän.
Visuaalisuus
Visuaalisena ihmisenä pidän hyviä kuvia tärkeinä, blogin silmiä hivelevää ulkoasua unohtamatta. Todellista silmänkarkkia tarjoilevat mm. Suvi Höyden, Kaukokaipuun Nella sekä Veera Bianca. Näissä kaikissa kolmessa blogissa miellyttää myös tietty nöyristelemättömyys – tehdään päämäärätietoisesti omaa juttua välittämättä liiemmin siitä, mitä muut ajattelevat. Ja Suvi on ehdottomasti mun toteemi-ihminen mitä valokuvaamiseen tulee. Parasta.
Teksti on parasta kun se soljuu ja samaistuttaa (ja naurattaa)
Kuvien ohella hyvä ja soljuva teksti on itselleni tärkeä aspekti. Erityisesti pidän oivaltavasta ja mielellään myös hieman humoristisesta tekstistä. Tällaisessa on kaikkein paras Cocoa Etsimässä, josta tykkään paljon myös siksi, että blogin Arto ja Arna ovat oman elämäni kannalta kovin samaistuttava parivaljakko: he mm. matkustavat pariskuntana, ja rakastavat syömistä. Ylipäätään on mukavin lukea sellaisia blogeja, joissa kirjoittajaan on helppo samaistua.
Toinen matkailumieltymysten puolesta samaistuttava suosikkiblogini on Muuttolintu, jonka parasta sisältöä ovat paratiisit ja palmurannat persoonallisine majoituksineen. Viimeksi blogissa on seikkailtu Uudessa-Kaledoniassa, jonka olemassaolosta en aiemmin edes tiennyt. Muuttolintu on myös siitä mainio blogi, että sen kautta tämä haastekin minulle rantautui.
Kohteet – mitä oudompi, sen parempi
Matkablogeissa ovat tärkeitä tietysti myös kohteet. Parhaimmat kirjoittajat pystyvät kirjoittamaan mukaansatempaavia tarinoita sellaisistakin kohteista jotka eivät itseä niin kiinnosta, mutta pääpiirteittäin sitä kuitenkin mieluummin lukee juttuja sellaisista paikoista, joihin voisi itsekin kuvitella matkustavansa, mutta joista ei aiemmin ollut välttämättä kuullutkaan.
Siinä mielessä lyömättömin matkablogi on Travellover – mikä tahansa vähänkään erikoisempi paikka on mielessä, Annika on todennäköisesti jo ollut siellä, ja kirjoittanut sieltä jutun.
Mielipide ≠ fakta
Sitten ovat faktat. En yleensä edes odota lukevani matkablogista mitään varsinaisia kohde-esittelyjä, minua kiinnostavat enemmän fiilikset ja tarinat. Aika usein blogeissa myös vedetään mutkat suoriksi, ja esitellään faktoina asioita jotka eivät ole faktoja nähneetkään. Sellainen rasittaa, varsinkin jos kyseessä on kiva kohde jossa on itse käynyt. Mielipiteet ovat erittäin ok ja tokihan ne kiinnostavat, mutta ei niitä silti saisi faktoina esittää.
Kuitenkin on yksi blogi, jossa uskallan luottaa siihen, että faktat ovat kunnossa ja tarkistettu: Kohteena Maailma. Tässä muuten siinä mielessä kiva blogi muutenkin, että vaikka kirjoittajassa ei ole itselleni juuri mitään samaistuttavaa (Sorry, Rami!), se ei oikeastaan haittaa kun kaikki muu tekeminen on kunnossa. Myös Kohteena Maailma nakkasi tämän tunnustuksen minulle, kiitos siitä!
Bonukset:
Lisäksi tykkään jos mukana on…
- Laadukkaita ruokakuvia
- Kuvia viiniköynnöksistä
- Viinijuttuja
- Kakku- ja leivoskuvia
- Kansantarinoita
- Valokuvausvinkkejä
- Mitä tahansa uutta ja yllättävää!
Nimeän siis edellä mainitut seitsemän blogia tunnustuksen saajiksi! Tässä vielä osallistumisohjeet:
- Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.
- Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
- Nimeä 10 seuraavaa bloggaajaa palkinnon saajaksi.
Käy tykkäämässä La Vida Locan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi.
Seuraa seikkailuja myös Twitterissä (@sarrrrba) ja Instagramissa (@vidalocasari)!
Voit myös tilata uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi tästä.
Kommentit (13)
Olipa kivasti kirjoitettu juttu! Kakku- ja leivoskuvat sekä kansantarinat saa täältäkin pisteitä ^^
Hihi!
Entä jos ei syö koskaan kakkuja tai leivoksia!?
Kiitos tunnustuksesta. Tietenkin toivoisin olevani myös ilmiömäinen tarinankertoja ja lyömätön valokuvaaja, mutta onneksi liika täydellisyys olisi rasittavaa. Terkkuja vaan jetlagipäiseltä ihmekohteiden kävijältä. Lentokenttäjunassa kohti taas jotain seikkailua.
Mutta on niin totta, että ei ole yhtä oikeaa tapaa - mutta on mieltymyksiä ja siksi erilaisia lukijakuntiakin.
Aina voi laittaa kuvan, vaikkei söisikään! :--D
Onneksi outokohteisuus ja ilmiömäinen tarinankertojuus ei ole toisiaan poissulkevia.
Ihanaa, että joku muukin on sitä mieltä, että ei bloggaamiseen oikeasti ole mitään sääntöjä. Mulla on ainakin monta lemppariblogia, joita oon seurannut vuosikaudet ja joissa ei selvästikään ole mitään kaupallista tavoitetta, joka määrittäisi esim. postaustahtia. Hyvin ne tuntuvat kiinnostavan silti monia muitakin. :)
Ja ah, tuo fakta-asia! Oon niin samaa mieltä siitäkin. :D
Mua välillä rasittaa ajatukset siitä, että matkablogin pitäisi olla jonkun tietyn mallin mukainen. Pah! Parasta on kun persoona näkyy juuri sillä omalla ominaisimmalla tavalla. :--)
Kiitos tunnustuksesta! Hehe valokuvauksen toteemi-ihminen, saako ton laittaa cv:hen :DD Oon samoilla linjoilla hyvien ominaisuuksien kanssa, itsellä ykkösenä nimenomaan visuaalisuus ja toisena blogit mitkä ovat käyttäjäystävällisiä, helpoksi tehdyt valikot mistä löytyvät asiat ja voi suodattaa sisältöä. Voisi tehdä itsekin vastaavan (tai niinhän tässä haastessa taisi olla ideanakin ;D).
Kyllä mä oon aika vakuuttunut, että toi on CV-kamaa. :--D Mulla kyllä sama ton käyttäjäystävällisyyden kanssa, oon siihen yrittänyt itsekin panostaa, tosin varsinkin mobiilinäkymät on välillä haastavia.
Kiitos tunnustuksesta! <3
Samaa mieltä sun kanssa kaikista näistä kohdista. Erityisesti siitä että ei ole oikeaa ja väärää tapaa tehdä blogia.
Ja sun blogi on kyllä heittämällä mun lemppari! <3
Kiitos Sari <3 Olen seurannut sinua niin monta vuotta, että pidän La Vida Locaa yhtenä tämän skenen pioneereista. Joten kaikki kauniit sanat bumerangina takaisin. Living la vida loca!
Pus!
Olipa kivasti kirjoitettu juttu, ja hyvä, että edes yhdellä bloggaajalla on faktat kunnossa :-)
Kommentin antamisessa meni kyllä pitkään, kun en ole vieläkään toipunut siitä, että et näe meidän yhdennäköisyyttä. Itse kun sinut nähdessäni olen huomaavinani oman pelikuvani ;-)
Oikein mukavaa reissuvuotta sinulle ja toivottavasti törmäillään messuilla :-)