Elokuun alun Riika. Kaksi päivää, yksi yö. Potkurikoneella maailman pomppuisin matka Latvian pääkaupunkiin, joka kuulemma vetäisi vertoja Tallinnalle.
Mutta ei vedä. Ihan kiva se on, mutta kyllä Tallinna silti hakkaa Riian aivan 100-0. Yritin tsempata kameran kanssa, kunnes lopulta hukkasin kaiken inspiraation – Riian vanha kaupunki ei puhutellut minua millään tasolla. Tilasin kahdesti kahvia, joka oli molemmilla kerroilla hirveää. Latvialaisten käsitys latesta tuntui olevan lämmitetty maito ja ruokalusikallinen kahvinpuruja sekaan.
Kyseessä oli työpaikan kick off-matka, joten onneksi muutakin puuhaa oli kuin kuvaaminen. Vaikka pohjimmiltaan, siinä se oikea ongelma tässä kohteen puolesta vähän kylmäksi jättäneessä matkassa saattoi ollakin – isolla porukalla ei tule mentyä niihin paikkoihin, jotka valitsisi itse, on pakko tyytyä tasapaksuihin vaihtoehtoihin, jotka sopivat mahdollisimman monelle.
Mutta koska satun omistamaan maailman parhaimmat työkaverit, olisivat heidän seuransa sekä luokattomat juttunsa joka tapauksessa olleet parempia kuin mikä tahansa kohde. Ainakin pieninä annoksina. ;-)
Lounas meni nappiin, kun löysimme sattumalta paikallisen hipsterilän. Kaikessa tosin kesti tuhottoman kauan, ja pihvit loppuivat kesken. Pöydän turkoosi pinta kuitenkin hurmasi täysillä, kuten nyt arvata saattaa. Niin ja leipä, se oli loistavaa, kuten myös pottuvoi. Ihanan perinteistä.
Hipsterilästä löytyi tietysti myös kauppa, josta olisi voinut ostaa kaikenlaista pientä sisustustavaraa.
Riian historiallinen keskusta on listattu yhdeksi Unescon maailmanperintökohteista. Kaupunki on myös ilmeisen merkittävä paikka jugend-arkkitehtuurista syttyville. Minua kiehtoivat erityisesti ne kaikkein rapistuneimmat kulmat, mutta muuten, kuten sanottua: kun ei puhuttele, niin ei puhuttele.
Riika on muuten siitä mielenkiintoinen kaupunki, että vajaa 30 vuotta sitten siellä oli asukkaita yli 900 000. Kuitenkin Riian väkiluku on laskenut hiljalleen Neuvostoliiton hajoamisesta asti, ja nykyisin asukkaita on enää reilut 650 000. Väkiluvun hupeneminen ei tosin koske pelästään Riikaa, vaan koko Latviaa.
Latviaan liittyvistä kuriositeeteista mielenkiintoisin on ehkä se, että 1200-1500-luvuilla kouluissa annettiin opetusta saksan kielellä, ja vasta 1500-luvulta alkaen latviaksi.
Kerrottakoon myös, että Riian ystävyyskaupunki Suomessa on Pori. God bless Wikipedia. :—D
Illallinen syötiin Salvessa, joka on keskittynyt Latvian perinneruokiin. Aikamoista settiä, sanoisin, enkä takuulla menisi toista kertaa. Kokemus oli kuitenkin hauska, vaikka aika moni annos näyttikin siltä, kuin siihen olisi kipattu edelliseltä kierrokselta yli jääneet jämät, ja isketty päälle kourallinen hapankaalia.
Suurimmaksi onnistumiseksi lasken sen, kun onnistuin ujuttamaan minulle kaadetun vodkan työkaverin tontille, josta se pahaa aavistamatta huitaistiin naamariin – maljapuheita, paljon maljapuheita!
Hauska ilta kaikin puolin, vaikka naapuripöydän seuruetta kävikin sääliksi.
Parasta oli silli!
Olisi huijausta sanoa, etten tykännyt Riiasta, mutta samoin olisi huijausta väittää, että tykkäsin. Mitenkäs te? Tykkäsittekö? Ihastuitteko? Rakastuitteko?
Käy tykkäämässä La Vida Locan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi.
Seuraa seikkailuja myös Twitterissä (@sarrrrba) ja Instagramissa (@vidalocasari)!
Voit myös tilata uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi tästä.
Kommentit (8)
Älä sano, että tuo potkurikone oli AirBalticin :O? Oon menossa Riikaan ensimmäistä kertaa tammikuussa NBE:n tiimoilta ja toivon kovasti, että oma kokemus on vähän miellyttävämpi :P. Ja potkurikoneet... en oikein tykkää niistä. Itsellä oli vähän tämän tapaiset fiilikset Tukholmasta viime keväänä. On harmi, jos matkakohde ei oikein osoittaudukaan mukavaksi, mutta eihän sitä voi koskaan tietää, jos ei yritä :).
Se oli Finnairin eli Norran lento. Ihan hirveetä mennen, mutta varsinkin tullen. :--D Mulla oli tosi hutera fiilis siitä koneesta kun oli vanha ja ryhmyinen ja reagoi jokaiseen tuulenpuuskaan. Tullessa oli ihan hirveät turbulenssit ja joku oli myös yrjönnyt sinne koneeseen kun se oli tullut Helsingistä Riikaan, eikä sitä oltu ehditty siivota kun oli niin lyhyt kääntö ja meitä piti lähteä viemään Helsinkiin. Brrrrrr.
Mä tykkäsin Tukholmasta lapsena, mutta nyt se on musta vaan tylsä. :-)
Riika on näkemättä, mutta otan riskin ja menen sinne vielä joskus Ehkä siitä tykkää tai ei. Olen kuullut Riikasta myös paljon positiivista.
Se hienous näissä onneksi on, että toisille toimii ja toisille ei. :-) Minäkin olen kuullut Riiasta lähinnä positiivista, joten voi olla että täytyy antaa sille vielä toinen mahdollisuus joskus.
tykkäsin, isosti. niin arkkitehtuurin, historian, kuin ravintoloidenkin vuoksi <3
http://www.andalusianauringossa.com/search/label/Latvia
Hihi, tokihan mä luin sun jutut ennen tuonne lähtöä! Varmaan jos olisi ollut yksin tai kaksin liikenteessä, niin olisi pystynyt noita ruokavinkkejä hyödyntämään. Olisi ehkä ollut toinen ääni kellossa. :D
Mä tykkään kaikista kolmesta Baltian pääkaupungista. Mutta jos paras pitäisi valita, niin fiilispohjalta valittuna Riika on kivoin. Tallinna kun alkaa olemaan sen verran tuttu ja Vilna ei ainakaan vielä ekalla kerralla mennyt Riian ohi (matkaseura oli toista mieltä eli piti Vilnaa parhaana).
Vilnaan tekisi kyllä mieli mennä katsomaan mikä meininki siellä on, mutta en usko että löytyy Tallinnan voittanutta sieltäkään :D