La Vida Loca 2.0 Matkablogi

Kiinnostuin Ubudista alun perin Eat, Pray, Love-elokuvan katsottuani joskus vuosia vuosia sitten. Muistan ajatelleeni, että olisipa ihanaa vain ajella pyörällä tuolla riisipeltojen välissä ja olla vaan. Ihailla taidetta, ja ostaa joku ihana taulu muistoksi kotiin.

Niin, en tiedä jouduinko liian ruusuisten ennakko-odotusten uhriksi vai miksi, mutta kun lopulta sitten matkustin Ubudiin, en juurikaan ihastunut siihen. Näistä fiiliksistä kirjoitin muutaman sanan jo paikan päältä: Matkapäiväkirja – UBUD.

Meidän tapauksessamme Ubud olisi selkeästi vaatinut paljon enemmän ennakkotutustumista, sillä kaoottisesta, likaisesta ja tungoksisesta kaupungista oli lopulta aika vaikea löytää mitään kiinnostavaa. Niin, ja J:n kuumeillessa ei todellakaan ollut hyvä idea lähteä vain ”vähän katselemaan ympärilleen”.

Monen muun jutun mennessä pieleen osui yksi asia kuitenkin täysillä maaliin: majoituspaikan valinta. Kuten muistakin osista Balia, myös Ubudista löytyy noin miljoonan verran vaihtoehtoja, mutta kaikkien niiden joukosta bongasin Natura Resort & Spa-nimisen pienen villakeskittymän 3km keskustan ulkopuolelta.

Natura sijaitsee jokeen viettävässä rinteessä viidakon keskellä, ja on todellinen keidas kaiken ympäröivät hälinän keskellä. Oma villa todellakin on privaatti, eikä muista vieraista tarvitse häiriintyä vaikka kaikki villat olisivatkin käytössä. Meidän kanssa samaan aikaan paikalla oli pari aasialaista perhettä, mutta muita ei (ainakaan nähty).

Olin varannut meille perusvillan, mutta saimme meille tuntemattomasta syystä upgraden villaan, jossa oli lisäksi oma privaatti uima-allas. Naturalla vaikuttaisi myös olevan joku kovasti markkinoinnista innostunut henkilö töissä, sillä tätä majoitusvaihtoehtoa harkitessamme vilisi paikan nettisivu täynnä jatkuvasti vaihtuvia erikoistarjouksia ja toinen toistaan mielenkiintoisempia diilejä.

Oh, our marketing team is so active sometimes!

Me tartuimme tarjoukseen, johon kuului majoituksen lisäksi aamupalat, iltapäiväkahvit, puolen tunnin stressinpoistohieronnat molemmille, sekä päivittäin vaihtuva hedelmäkori huoneessa. Kävi kuitenkin ilmi, että markkinointiosaston ollessa vauhdikas liikkeissään, menee itse asiakaspalvelijoilta suurin osa näiden kamppisten sisällöistä ohi. Oma varausvahvitus kannattaakin siis käydä respassa läpi heti saapumisen yhteydessä, niin ei jää mitään etuja saamatta. ;-)

No, vaikka puitteet ja kamppikset olivatkin kohdillaan, ei esimerkiksi spa ollu Naturassa kovinkaan kummoinen, ja The Griyan loistavien kokemusten jälkeen Naturan tarjonta olikin aikamoinen pettymys. Harvoin sitä puolen tunnin hieronnassa ehtii miettiä, että kauankohan tätäkin vielä kestää! Ilmeisesti Naturan spa-hinnasto oli myös aika ylärekisterin kamaa, ja parempaa saa halvemmalla muualta.

Mutta se kaikki muu oli jotenkin vain niin liian symppistä! Tällaisissa pienissä majoituspaikoissa on kiva, kun työntekijöiden on helppo oppia tuntemaan asiakkaat ja tehdä tilanteen salliessa asiakkaan iloksi jotain pientä extraa. Toisaalta tällöin he myös tasan tarkkaan muistavat kuka oli se, joka löydettiin valokuvaamasta puljun omaa pientä kaatopaikkaa (ei ainakaan kukaan suomalainen random-matkabloggaaja, ehei).

Natura on voittanut useita ekopalkintoja sekä saanut tunnustusta Indonesian rakennusministeriöltä, ja mainostaakin sumeilematta olevansa nimenomaan luonnonmukainen valinta tiedostavalle matkailijalle. Yksinkertaisimmillaan tämä tietysti näkyi jälleen täytettävinä shamppoo- ja saippuapulloina, joka tosin tuntui Balilla olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Olisi joskus kiva perehtyä enemmänkin siihen, että mitä vaihtoehtoja majoitusliikkeillä käytännössä on tehdä ekologisempia ratkaisuja, joilla on todellista merkitystä.

Ilahduttavinta Naturassa on ehkä se, kuinka kaikki rakentaminen on tehty maiseman ehdoilla – sitä oikeasti tuntee olevansa kuin keskellä sademetsää. Paikan myös sanotaan olevan suunniteltu kaikin puolin energiatehokkaaksi, ja villojen olevan nimenomaan eko-villoja. Vuodelta 2004 löytyy ihan kansainvälinenkin palkinto, voitto ASEAN energy efficient Building Best Practices-kisan Tropical Building-sarjassa.

No, en ole asiantuntija, mutta jotenkin se pieni kaatis siinä mäenrinteessä kyllä vähän hämäsi. Siellä oli ainakin tuhat niitä muovipulloja, joita villalle roudattiin joka aamu uusi sylillinen. Toisaalta ehkä jätteidenkäsittely on Balilla niin suuri ongelma ihan ylipäätäänkin, ettei muuten mahdollisesti hyviä ratkaisuja sovi tuomita tehottomiksi yhden tällaisen seikan takia.

Mutta vessasta löytyvän balilaistyylisen pariskuntaikkunan kyllä tuomitsen. Mikä ihme fiksaatio aasialaisilla on katsella sängystä, kun joku istuu pöntöllä? Älkää vastatko.

Villaan kuului myös ulkokylpyamme, mutta se oli niin likaisen ja hoitamattoman oloinen, että ei tullut edes kokeiltua. Ehkä ekologisen pesuaineet eivät ole tarpeeksi tujuja… ;-) Kaikki muu oli kyllä moitteettoman siistiä, joten en tiedä miksi juuri tässä oli säännön vahvistava poikkeus.

Lipitimme Naturassa balilaista kahvia n. 7 litraa päivässä, ja pakko sanoa, että ei siitä litkusta ole kyllä mihinkään. Ostettiin vielä pussillinen papuja kotiinkin, eikä niistä vain tunnu saavan kunnon makua irti vaikka mitä temppuja tekisi. Turkkilainen kahvi on edelleen mun suosikkia.

Ehkä mahtavin elementti Naturassa on riisipeltojen muotoja imitoiva infinity pool. ♥ Huonointa oli, ettei netti toiminut juuri lainkaan.

Natura sopii sinulle, jos etsit Ubudista rauhallista ja rentoa majoitusta, joka on hyvää muttei kuitenkaan luksusta tai luksuksen hinnoissa. Meille tämä sopi hyvin juuri siksi, että se oli kaiken Ubudin hälinän ulkopuolella. Jos J ei olisi ollut kuumeessa, olisimme voineet napata Naturasta polkupyörät, ja katsella riisipeltoja pyöräillen.

Ehkä sitten ensi kerralla?

Käy tykkäämässä La Vida Locan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi.
Seuraa seikkailuja myös Twitterissä (@sarrrrba) ja Instagramissa (@vidalocasari)!
Voit myös tilata uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi tästä.