Mika Waltari on ollut lempikirjailijani lähes 15 vuotta. Olen lukenut useimmat kirjat moneen otteeseen, mutta yksi aikanaan eniten kolahtaneista teoksista on ollut vuonna 1929 julkaistu matkakirja ”Yksinäisen Miehen Juna”, joka kertoo nuoren, yksin matkustavan miehen junamatkasta Helsingistä Istanbuliin ja takaisin.
Luin kirjan ensimmäisen kerran muistaakseni lukion alussa, ja Istanbul iskostui mieleeni sykkivän ja väkevän elämän symbolisena kaupunkina. Vuodet kuluivat, mutten kuitenkaan koskaan toteuttanut haavettani Istanbuliin matkustamisesta. Tiedättekö miksi?
Pelkäsin niin paljon, että pettyisin.
Koska niin pettyi myös Mika Waltari, joka oli, samalla tavoin kuin minä, maalannut kaupungista itselleen mielikuvan, joka ei välttämättä vastaisi todellisuutta.
Ja taas lankeaa suuri melankolia ylitseni hiljaisempana ja kylmempänä kuin koskaan ennen. Olen unelmieni kaupungissa, – vieraassa suurkaupungissa, jonka salaisuuteen en kuitenkaan koskaan pääse astumaan, – voin nähdä, kuulla ja tuntea jotakin pääsemättä hiukkaakaan lähemmäksi kaupungin sielua, jonka voi vain aavistaa.
– – – Miksi en myöntäisi itselleni suoraan, että olen pettynyt. Ei niin, että olisin odottanut kaupungista enemmän kuin se on, – vaan niin, että olen kuvitellut oman suhtautumistapani toisenlaiseksi.
Loppujen lopuksi, kaupunginthan ovat aika usein vain kaupunkeja, eivätkä suuret oivallukset ja seikkailut useinkaan ole tiettyihin paikkoihin sidottuja. Lopulta, kun kasvoin itse ulos omista liian suurista unelmistani, olin tänä syksynä valmis matkustamaan Istanbuliin.
Enkä minä pettynyt, yhtään, en edes vaikken nähnyt koko matkan aikana aurinkoa ja sinistä taivasta kertaakaan. En, vaikka hyytävä kylmyys pureutui luihin ja ytimiin. Marraskuinen Istanbul näyttäytyi minulle juuri sinä sykkivän elämän keskittymänä, kuin olin joskus kuvitellutkin.
Kyseessä oli Turkish Airlinesin järjestämä famtrip*, jonka vuoksi aikataulu sekä vierailukohteet oli iltamenoja lukuunottamatta suunniteltu valmiiksi. Se ei kuitenkaan suuremmin haitannut – Istanbulista sai tällä tavalla hyvän yleiskuvan, joten seuraavalla kerralla tietää jo valmiiksi mitä etsiä. Ja pakko myöntää, että alusta loppuun järjestetty matka on välillä ihan mukavaa vaihtelua, kun ei tarvitse itse muuta kuin nauttia matkasta, ja karata illallisen jälkeen hetkeksi omille teilleen.
Istanbul on jopa harmaissa sääolosuhteissa kaikessa rosoisuudessaan valtavan kaunis. Basaarit tuoksuvat voimakkaille mausteille, herkuille ja saippuoille. Yli 13 miljoonan asukkaan kaupunki ei nuku koskaan, elämä sykkii jokaisessa kadunkulmassa 24 tuntia vuorokaudessa. Istanbul on upean monipuolinen kaupunki, jossa jokaisen kannattaisi käydä edes kerran.
Suora lento Helsingistä Istanbuliin kestää vain 3,5 tuntia. Kuitenkin monet pelkäävät Turkkiin matkustamista – viimeaikaiset tapahtumat ovat rokottaneet sekä Istanbulin, että koko Turkin matkailijamääriä merkittävästi. Minäkin sain ennen matkaa osakseni ihmettelyjä, sekä hyvää tarkoittavia kehoituksia olla erinomaisen varovainen.
Noudatin kuitenkin jälleen kerran omaa, hyväksi havaittua nyrkkisääntöäni: jos paikalliset ihmiset pystyvät elämään jossakin normaalia elämää, voi sinne silloin yleensä myös matkustaa. Tämä sulkee potentiaalisten matkakohteiden listalta pois käytännössä vain konfliktiset sota-alueet. Muualle matkustaminen on yleensä ihan ok. Enkä minä aio toistaiseksi pelätä Istanbulia. Ongelmia tietysti on, mutta missäpä ei olisi?
Minkälaisia kokemuksia teillä on Istanbulista? Pelkäättekö Istanbuliin matkustamista?
Matkan Istanbuliin tarjosi Turkish Airlines.
*Famtrip = Familiarization trip.
Käy tykkäämässä La Vida Locan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi.
Seuraa seikkailuja myös Twitterissä (@sarrrrba) ja Instagramissa (@vidalocasari)!
Voit myös tilata uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi tästä.
Kommentit (36)
Istanbul on yksi lempikohteistani. En osaa edes sanoa, mikä jollakin tavoin melankolisessa ja kaoottisessakin kaupungissa kolahti. Se tunne valtasi jo lentokoneessa, ennen laskeutumista. Jos on entisiä elämiä, olen takuulla viettänyt aikaa Istanbulin eläväisillä kaduilla, kenties elänyt taiteilijaelämää jossakin suuren kaupungin kaupunginosista. En anna pelon vallata, Istanbul ei ole pelottava. Harva paikka maailmassa loppujen lopuksi on. Istanbul on upea!
Mä on niin samaa mieltä, ettei saa antaa pelon ottaa valtaa! Kuitenkin mitä vain voi sattua ihan missä vain, vaikka kotona tai lähikaupassa. Turha siis jättää sen takia menemättä johonkin. :-)
Istanbulista ei ole itsellä kuin 24 h kokemus Bahrainin lennon pompulla. Kaverini osti meille liput Bahrainista, jolloin siihen sisältyi Turkish Airlinesilla hotelliyö Istanbulissa ja kuljetukset kentältä hotelliin. Tällaisia lippuja saisi myydä muulloinkin lentoyhtiöt! Nautittiin kyllä lähes se koko 24 h Istanbulista eli yöunet jäi varsin vähäiseksi. Yksi parhaista paikoista oli 360 Istanbul Club, joka oli taannoin maailman parhaita yökerhoja. Ovimiehet eivät luonnollisesti "poikaparia" halunneet päästää sisään, niin pyysin ravintolapäällikön paikalle, joka vei meidät suoraan jonon ohi sisälle ilmaiseksi. Naisiin kun on aina helpompi tehdä vaikutus ja kyseinen ravintolapäällikkö oli otettu, että halusimme juuri heidän yökerhoon ;-) Oli muuten mahtava ilta, kun oli vielä Michael Jacksonin Thriller-levyn vuosimuistelubileet! Muutenkin yöelämä Istanbulissa on varsin mukavaa ja kun siihen yhdistää päivän kulttuuritarjonnan ja arkkitehtuurin, niin toista samanlaista kaupunkia ei Euroopasta löydy. Aasian puolen kaupunginosat tuo omat mausteensa, joten aion varmasti mennä uudestaan useammaksi päiväksi Istanbuliin. Ei pelota maailman tilanteet sinne menoa eli sinne vaan - iso suositus täältä!
Me käytiin pintapuolisesti katsomassa yöelämää Taksimin alueella, oli kyllä jotenkin tosi eläväistä ja ihanaa! Ja tämä siis, vaikka en todellakaan ole mikään bilettäjätyyppi tai yleensä käy missään ulkona. Istanbulissa se kuitenkin tuntui hyvältä idealta, ja oli ihanaa. Join muuten oluen... ;-)
Istanbul on yksi suosikkikaupunkejani <3 Kyllähän sieltä löytyy tarjontaa laidasta laitaa, hyvässä ja pahassa. Mutta huikea paikkahan se on , kaikille aisteille!
Kyllä!
Taas kerran yksi kaupunki, johon on päästävä! Kieltämättä Turkin tilanne hieman on mietityttänyt, varsinkin kun on nuo pari mukulaa lahkeissa roikkumassa. Mutta ehkä aikuisten reissulle? Lentomatka on sen verran lyhyt, että voisi piipahtaa pienelläkin säädöllä.
Mä en kyllä näe yhtään syytä, miksei tuonne voisi mennä myös lasten kanssa. :-) Mutta todellakin totta tuo, että noin lyhyellä lentomatkalla todella helppo tehdä vaikka pitkän viikonlopun pyrähdys.
Istanbul on kyllä käytävien paikkojen listalla ja nosti juuri sijoitustaan näiden kuvien myötä, tosi upeita. En osaa myöskään pelätä liikoja, sillä hengestään voi päästä missä tahansa ja milloin tahansa. Myös kotona tai lähikaduilla.
Jep, tai Imatralla. Turha jättää pelon takia menemättä. ^__^
Olen pitkään haaveillut matkustavani Istanbuliin. Oliko se vuosi sitten kun sinne myytiin edullisia matkoja. Olimmekin silloin varaamassa matkaa kun siellä muistaakseni sitten alkoi tapahtumaan. No nyt on aikaa kulunut ja uudelleen voisi matkan laittaa harkintaan. Egyptiin matkaaminen on samalla tavoin kysymysmerkki. Ilmeisesti sielläkin on melkoisen hiljaista nyt ja ei ehkä suositella matkustamaan. Pitkään olen pohtinut, että onkohan tilanne siellä rauhoittunut, kun kovasti tekisi mieli matkata Kairoon.
Juu, matkamessuilla oli silloin niitä hyviä tarjouksia. Varmasti tulee olemaan nyt taas tammikuussa, kun Turkki on kaiken lisäksi vielä Matkamessujen partnerimaa. :-)
Meillä oli viime talvena loistava suunnitelma viettää Istanbulissa yö matkalla Bangkokista Köpikseen. Ja kyllähän me niin tehtiinkin, mutta alunperin suunnitelmana oli myös nähdäkin kaupungista jotain. Matkaväsymys kuitenkin oli sen verran paha, että näimme kaupunkia vain taksin ikkunasta hotellille ja seuraavana päivänä takaisin kentälle. Harmittaa todella paljon, mutta ei auta muu kuin palata kaupunkiin joku toinen kerta paremmalla ajalla :)
Hah, loistava suunnitelma palata takaisin. :-) Ehdottomasti käymisen arvoinen kaupunki.
Istanbul on pitkään ollut myös omien haaveiden kärkilistoilla. Oon halunnut sinne jo itse asiassa pikkutytöstä asti, kun pappani kertoi tarinoita Istanbulin matkastaan. Olen itse myös maalannut kaupungista tosi kiehtovan kuvan mieleeni, joten pelkään ensisijaisesti sitä, että petyn, mutta en mitään muuta. Ja sekään ei kyllä estä sinne matkustamista sitten, kun siihen vaan aukenee mahdollisuus.
Hihi, musta oli ihanaa etten pettynyt yhtään, kun se oli mun suuri huoleni. :-) Ihana Istanbul!
Istanbul oli ihan hilkulla, ettei joutunut mut tämän vuoden reissukalenteriin, eli mielessä on tuo kaupunki ollut. Täytyy kyllä myöntää, että tuo turvallisuusaspekti hieman mietityttää, mutta niin se mietityttää kyllä ihan missä tahansa Euroopan suurkaupungissa. Sen takia en kyllä reissuja tekemättä jätä!
Sinne vaan, ei todellakaan kannata jättää reissuja väliin. :-)
Mä kävin Istanbulissa vuosi sitten marraskuussa ja vaikka silloinkaan ei aurinko kauheasti paistanut, niin ajankohta oli silti hyvin sopiva. Aurinko paisto oikeastaan vain kun ylitimme Bosporinsalmen, juuri sopivasti, kullaten veden. Oli se kaunista. Mä ihastuin ja vihastuin Istanbuliin. Ihastusta herätti sen huikea historia ja kaupungin syke. Se oli värikäs ja persoonallinen. Mutta mua ahdisti niin hirveästi se ihmismassa, joka velloi jatkuvasti joka puolella. En halua edes kuvitella, millaista siellä on kesällä, kun turisteja on vielä miljoona kertaa enemmän. Huh. Menisin uudestaan heti, jos saisin olla rauhassa :D
Heh, musta ei tuntunut mitenkään erityisen suurilta ne "massat" nyt marraskuussa, voi tosin olla, että aika moni matkailija jättänyt tulematta, jos viime vuoden määriin vertaa. :-(