Vihaan ja rakastan basaareja yhtä aikaa ja vuorotellen. Rakastan värejä, tuoksuja ja kauniita esineitä. Ihmisvilinää ja kaupankäynnin hälinää. Basaareissa valokuvaamista. Kuitenkin inhoan tinkimistä, tuputtamista sekä iholle tunkevia myyjiä.
Yleensä käyn jälkimmäisenä mainituista syistä basaareissa lähinnä fiilistelemässä. En viitsi ostaa mitään myyjältä, joka hyökkää kimppuun jo ennen kuin olen edes ehtinyt nähdä, mitä hänen putiikkinsa tarjoaa.
Istanbulissa kävimme kahdessa turisteille suunnatussa basaarissa. Näissä myyjät eivät olleet mitenkään liian aggressiivisia, mutta muutaman ”Terve terve!”-huudahduksen jälkeen meinasi mennä maku koko hommasta.
Grand Bazaar
Ensimmäinen vierailukohde oli jättimäinen, 1400-luvulla rakennettu Grand Bazaar, jossa vierailee päivittäin jopa 250 – 400 000 ihmistä. Maailman ensimmäiseksi ostoskeskukseksi väitetty, yli 60 kauppakujasta sekä reilusta 4000 liikkeestä koostuva Istanbulin Grand Bazaar on vanhin, sekä mahdollisesti myös suurin katettu basaari maailmassa.
Tavara on enemmän tai vähemmän samanlaista basaarin jokaisessa kolkassa – kuulemma entisaikaan kauppakujat oli jaoteltu tuoteryhmittäin, mutta nykyisin ei mitään tällaisia jaotteluja ole. Tarjolla on kaikkea laadukkaista tuotteista surkeaan rihkamaan. Piraattikamaa on esillä surullisen paljon.
Perinteisten basaarikauppojen lisäksi seassa oli muutamia todella trendikkäitä puoteja, joihin tuli mentyä oikein sisään – näissä ei nimittäin myyjä seissyt ovella huutelemassa. Suosikkini oli pääasiassa erilaisia sauna- ja kylpytuotteita myyvä Lonca Store. Jos on esim. hamam-pyyhkeiden perässä, niin Lonca lienee Grand Bazaarin paras paikka. Kuitenkin esim. saippuoissa oli kolminkertainen lähtöhinta naapuriputiikkien vastaaviin.
Ainakin yhdellä sisäänkäynneistä toimii luotettavan oloinen rahanvaihtopiste, mutta myös korttimaksu onnistuu putiikissa kuin putiikissa. Aika monessa paikassa on merkitty tuotteiden hinnat valmiiksi hintalapuin. Lähtöhinnat ovat toki tällaisessa turistikeskittymässä normaalia korkeammat, mutta useimmiten kuitenkin suomalaisittain ihan ok. Grand Bazaarissa on helppo joko tinkiä tai olla tinkimättä, eivätkä ostokset ainakaan siitä jää kiinni.
Maustebasaari, egyptiläinen basaari, Mısır Çarşısı
Päivän toinen kauppapaikka oli egyptiläiseksi basaariksi kutsuttu maustebasaari. Nimensä mukaisesti tämä basaari keskittyy mausteisiin, pähkinöihin, makeisiin ja muihin syötäviin herkkuihin, mutta myös paljon muuta on myytävänä.
Sisäkäytäviltä löytyvissä kaupoissa hinnat ovat korkeammat, kuin basaarin ulkoseinustoilla. Karkeasti jaoteltuna ulkopuolella tekivät ostoksia paikalliset, sisällä turistit.
Sisäkauppojen myyjät huutelivat kovasti perään ja käyttäytyivät muutenkin vähän inhottavasti varsinkin siinä vaiheessa, kun irtaannuin muusta porukasta ja tallustelin basaarissa yksikseni. Samalla vaihtui tervehdysten kieli suomesta venäjäksi! Ulkoseinustalla paikallisten seassa meno oli rauhallisempi, ja ostin lopulta jättisäkin lokumeja sekä kauniin hamam-pyyhkeen.
Tunnelmaltaan maustebasaari on mielestäni kaikesta huolimatta mukavampi kuin Grand Bazaar, eikä vähiten tuotetarjonnan vuoksi. Ihanat maustekeot ja erilaiset teelaadut saavat kenen tahansa ruokamatkailuun hurahtaneen pään pyörälle.
Mitenkäs te? Viihdyttekö basaareissa, saatteko kiksejä tinkimisestä?
Tutustumismatkan Istanbuliin tarjosi Turkish Airlines.
Käy tykkäämässä La Vida Locan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi.
Seuraa seikkailuja myös Twitterissä (@sarrrrba) ja Instagramissa (@vidalocasari)!
Voit myös tilata uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi tästä.
Kommentit (16)
Ihania kuvia. (: mutta kyllä tuollaiset basaarit meinaa olla melko ahdistavia paikkoja, kun itse arvostaisi sitä, että saa tutkia putiikkeja rauhassa, eikä tulis revityksi joka suuntaan. :D
Heh, vähän sama juttu. :--D Tuolla eivät onneksi olleet pahimmasta päästä, inhottavimmat basaarikokemukset minulla ovat Marokosta...
Jos basaari on keskeinen nähtävyys kaupungissa, kuten Istanbulissa, käymme ne kyllä katsastamassa, mutta äärimmäisen harvoin mitään ostamme: toisaalta kamat ovat rihkamaa ja usein vähän likaisiakin, toisaalta kauppiaiden hyökkäävyys karkoittaa suomalaisen.
Shirazin basaarista ostin yhden huivin lisää toissasyksynä Iranissa, kun niitä huiveja tarvittiin joka päivä ja mukanani tuomat olivat osittain turhan lämpimiä - siis tarpeeseen, kovin paljoa tinkimättä, 5 euron ostosta.
Vähän sama juttu, kiva fiilistellä, mutta varsinaiset ostokset sitten yleensä muualla. Noita Hamam-pyyhkeitä katselin nyt Suomessa, hinnat olivat siinä 30 eurosta ylöspäin, kun tuon omani ostin basaarista 10 liiralla eli vajaalla kolmella euroalla. Sinänsä kannattaisi varmaan vähän sietää tinkimistäkin, jos on tuollaisten tuotteiden perässä, heh. :-)
Lähin basaareihin verrattava asia on ollut varmaan lähivuosina Kiinan fake marketit. :D Siellä ei tosin ihan näin tunnelmallista ollut... Nuo värikkäät teepannut näyttää niin uskomattoman ihanilta, että mä en kyllä Istanbuliin mene ilman, että saan lähteä sieltä tollaisen setin kanssa. Viis sisustuksesta.
Haha, tykkään tällaisesta "sisustuksesta viis"-asenteesta. :D Ehkä mäkin ostan seuraavalta reissulta tuollaisen värikkään lyhdyn meidän terassille...
Ihania tunnelmakuvia ja värien loistoa. Mulle tulee aina hirveä negaatio sellaisesta tuputtamisesta ja sen jälkeen ei enää tee mieli ostaa, vaikka oikeesti tekiskin :)
Sama :--D Sitten harmittaa, kun olisi halunnut jotain, mutta kieltäytyi kun tuputettiin ;D
Itse tykkään kyllä käydä basaareissa, mutta en olla siellä. Maustebasaarien värit ja tuoksut kiehtovat eniten. Valokuvaukselle upeita paikkoja, hermoille välttämättä ei :-D
:--D Kovin suomalaista?
ftr13p
2zfm12
hhx30r
sjaks0
3gbggd