Smart City-käsitteellä tarkoitetaan kaupunkien innovatiivista kehitystä informaatio- ja viestintäteknologiaa hyväksikäyttäen. Älykkäissä kaupungeissa pyritään tyypillisesti mm. ekotehokkuuteen ja yleiseen elämänlaadun parantamiseen.
Aihetta käsittelevissä artikkeleissa käytetään tärkeinä avainsanoina myös digitalisaatiota, avointa dataa, robotiikkaa, automaatiota ja ”resurssiviisautta” – arkikielessä voisi kuitenkin puhua ihan vain älykkäästä kaupunkisuunnittelusta, jossa panostetaan muuhunkin kuin perusinfrastruktuuriin. Näitä moderneja ja trendikkäitä Smart City-hankkeita on kehitelty ympäri maailmaa, mm. Amsterdamissa, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, New Yorkissa, Rio de Janeirossa, Tampereella, Helsingissä sekä Milanossa, joista jälkimmäisenä mainittuun tutustuimme heinäkuussa.
Kussakin Smart City-kaupungissa tuntuu korostuvan jokin alueelle ominainen erityispiirre: esimerkiksi Rio de Janeirossa hankkeet tähtäävät ensisijaisesti turvallisuuden parantamiseen, Amsterdamissa panostetaan pyöräilyn sujuvuuteen, ja Milanossa puolestaan on haluttu tehdä Porta Nuovan alueen asukkaiden elämästä mielenkiintoisempaa. Mikkeli on Suomen suurimpana kesämökkikaupunkina mm. digitalisoinut maankäyttösuunnittelunsa.
Jo olemassaolevaan rakennuskantaan on tietysti kallista integroida uudenlaisia järjestelmiä, jonka vuoksi monet kaupungit panostavat älykkäisiin ratkaisuihin erityisesti uusilla asuinalueilla. Esimerkiksi Helsingissä parhaillaan nousevan Kalasataman alueen on julistettu olevan ennenkaikkea Fiksu Kalasatama.
Postauksen kaikki kuvat Milanon Porta Nuovasta.
Smart City – Ei pelkkää infrastruktuuria
Hankkeiden luokittelussa käytetään jakoa kuuteen nk. ”fiksuusalueeseen”: fiksu hallinto (Smart Governance), fiksut kaupunkilaiset (Smart People), fiksu eläminen (Smart Living), fiksu liikkuvuus (Smart Mobility), fiksu talous (Smart Economy) sekä fiksu ympäristö (Smart Environment).
New Yorkissa Smart City-tyyppistä toimintaa on käytetty mm. Sandy-myrskyn tuhojen selvittämiseen: kaupungin asukkaat kuvasivat kotikatuaan myrskyn aikana ja sen jälkeen, ja latasivat kuvat kaupungin yhteiselle Flickr-tilille. Kuvien perusteella tuhojen laajuutta pystyi arvioimaan paljon normaalia nopeammin ja laajemmin. Tämä on hyvä esimerkki liittyen juuri siihen, ettei kysymys kuitenkaan ole pelkästä infrastruktuurista, vaan ihan kaikenlaisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä kaupungin hyväksi.
Älykäs kaupunkisuunnittelu mahdollistaa monenlaisia innovatiisivia palveluratkaisuja. Tällä hetkellä tarjonta on kuitenkin aika lailla yksipuolisesti teknologialähtöistä, eikä uudenlaisia palvelumalleja kaiken saatavilla olevan datan ympärille ole vielä ehtinyt kehittyä. Avoimen datan puolestaan toivotaan innostavan kaupunkilaisia kehittämään palveluita myös itse.
Suurin haaste on liikenne
Suurimmat haasteet kaupungistumisessa liittyvät liikkumiseen paikasta toiseen. Nopeita ratkaisuja tarjoavat tehostukset joukkoliikenteen kattavuuteen, aukioloaikojen pidentämiseen sekä uudenlaisiin joukkokuljetusratkaisuihin. Helsingin tapauksessa esimerkkinä voi käyttää vaikka Kutsuplus-palvelua, joka tosin ei ole ollut ihan niin menestyksekäs konsepti kuin olisi toivottu (linkki uutiseen).
Lontoossa ja Tukholmassa on puolestaan turvauduttu ruuhkamaksuihin, ja Singaporessa autoilua hillitsee mm. 100% autovero. Oslossa sähköautoilijat eivät maksa autoveroa ollenkaan, ja heillä on käytössään etuajo-oikeutettuja kaistoja.
Ilahduttavan useat älykaupungit ovat nostaneet erityisesti pyöräilyn liikennesuunnittelun ytimeen, eikä edes pyöräily ole säästynyt digitalisaatiolta: Amsterdamissa on erityisiä vihreän aallon pyöräkaistoja ja Pariisissa älykortilla toimiva pyörien lainausjärjestelmä.
Urban Biodiversity-rakennuksissa kasvaa 800 puuta, 5000 pensasta ja 11 000 köynnöskasvia
Porta Nuova, Milano
Milanon Porta Nuova Smart Community on Italian ensimmäinen älykäs kaupunkisuunnitteluhanke, ja siinä on mukana todella isolla panostuksella ainakin Samsung. Milanon Smart City-hanke tuntui ulkopuolisen silmin panostavan pääasiassa asukkaidensa elämänlaatuun erilaisten tapahtumien, workshoppien ja luomuravintoloiden muodossa, sillä esimerkiksi liikenneongelmiin tarttuvia ratkaisuja emme nähneet ollenkaan – ei pyöriä tai pyöräilykaistoja, ei latauspaikkoja sähköautoille. Kosketusnäytöllisiltä infotauluilta löytyi lisää vinkkejä siihen, miten alueella voisi itseään viihdyttää.
Porta Nuovan nettisivujen perusteella voi tulla siihen lopputulokseen, että alueella halutaan panostaa ennen kaikkea sosiaaliseen innovaatioon, sekä asukkaiden kaikenlaiseen osallistumiseen. Ei ehkä ihan yhtä ylevää kuin monessa muussa paikassa, mutta ihan kiva tulokulma sekin.
Kritiikkiä?
Älykaupungit ovat siinä määrin tuore ilmiö, että niiden menestystä on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Erityisesti hiilineutraliuteen sekä muihin pitkän tähtäimen tavoitteisiin pääseminen vie onnistuessaankin paljon aikaa. Monet kokeilut ovat osoittaneet, etteivät yksittäiset rajatut alueet pysty kääntämään kulutustottumusten suuntaa, sillä riippuvuus ympärillä olevaan yhteiskuntaan on niin merkittävä ja muutokset alueiden ulkopuolella tapahtuvat hitaasti. Pelkkä saatavilla oleva data ei vielä helpota yhtäkään liikenneruuhkaa tai ratkaise sisäilmaongelmia. Suomessa jarruna toimii myös kuuluisa ”tunkekaa innovaatiot perseeseenne”-ajattelutapa.
Erilaisten ratkaisumallien kokeilualustoina Smart Cityt ovat kuitenkin aivan varmasti paikallaan. Ei minulla ainakaan ole mitään digitalisaatiota tai älykkäitä ratkaisuja vastaan.
Kirjoituksessa on käytetty lähdemateriaalina Liikenne- ja viestintäministeriön Älykäs kaupunki-selvitystä.
Käy tykkäämässä La Vida Locan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi.
Seuraa seikkailuja myös Twitterissä (@sarrrrba) ja Instagramissa (@vidalocasari)!
Voit myös tilata uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi tästä.
Kommentit (14)
Aloitetaan sillä, että tosi hienoja kuvia! :D Ja mielenkiintonen juttukin, piti lukea pariin kertaan. Smart cityt on ovat varmasti siis tarpeellisia, uudet innovaatiot on aina paikallaan. Toivottavasti Kalasataman Smart City konsepti on menestyksekäs ja saadaan sitä kautta muuallekin fiksuutta ja uusia ideoita ja piristettä kaupungeille.
Toivotaan! Mulle ei ollut aiemmin edes auennut miten mielenkiintoisesta asiasta oli kyse, ennen kuin aloin asiaa tätä postausta varten tutkimaan. Tuli sitten luettua yksi jos toinenkin selvitys ja artikkeli että sai edes jonkinlaisen kokonaiskuvan aiheesta. :D
Olipa mielenkiintoista! Paljon uutta informaatiota hataran vanhan tiedon pohjaksi.
Mä en ollut aiemmin käsittänyt ollenkaan miten laaja-alaisesta asiasta on kysymys. Käytin monta tuntia tämän aiheen parissa, kun se yllättäen oli niin mielenkiintoinen. Ihanaa oppia aina uutta!
Porta Nuovassa on ilmeisesti onnistuttu tavoitteessa, sillä kaupunginosa näyttää bisnesaluemaisuudestaan huolimatta aika viihtyisältä! :) Nuo viherparvekkeet ovat aivan ihania, ja itseä kiinnostaakin enemmän ecocity-mallit. En kuitenkaan oikein usko, että teknologialla pystyttäisiin ratkaisemaan vaikkapa ilmastonmuutosta, ainakaan ajoissa - oon vähän sitä mieltä, ettei kaupunki ikinä voi olla varsinaisesti ympäristöystävällinen. Mutta totta on, että teknologiassa on kuitenkin potentiaalia kohentaa kaupunkilaisten elämänlaatua ja aika paljonkin.
Mä taas uskon että teknologian kehitys pystyy auttamaan nimenomaan ilmasto-asioissa, vaikka toki tuo on totta että elämänlaatu paranee paljon helpommalla ja nopeammin kuin ilmanlaatu. :) Se vain vaatisi aika paljon myös niiltä "fiksujen alueiden" ulkopuolisilta yhteiskunnan osilta... Toki en tunne nyansseja, mutta heti tulee mieleen monta juttua jotka voisivat olla tehtävissä, kun vain tehtäisiin eikä vatvottaisi niin paljon. Tykkään kuitenkin erityisesti tästä ajatuksesta, että Smart Cityt toimivat kokeilualustoina ja hyväksi havaittuja juttuja voi sitten soveltaa laajemmin.
Ja samaa mieltä Porta Nuovasta, aivan heittämällä viihtyisin alue, jossa vierailimme koko Milanossa!
Luin nyt tän postauksen ja aihehan on todellakin mielenkiintoinen! :) Itselläni tällainen juttu menisi todennäköisesti sen takia ohi, koska termi Smart City-ei ole mulle tuttu. Muutenkin ehkä sellaiset postaukset jää helposti lukematta, joitten otsikoista ei tule hyvin ilmi se mitä se käsittelee. :) Ehkä jos otsikossa olisi ollut jotenkin tyyliin "älykästä kaupunkisuunnittelua" tms, niin olisi itselle avautunut se heti otsikosta jo vähän paremmin. :)
Haha, voi ei! Tässä oli just sellainen otsikko alkujaan, mutta hiljattain vaihdoin sen ajatellen, ettei "älykaupunki" sano kenellekään mitään... :--D
0pku2h
7uoyep
ndna2c
44vvgn
lqzwa8
ks9xy1