Ruokamatkailu on trendikäs matkailun muoto, jonka suosio kasvaa jatkuvasti. Matkamessujen teettämän kyselyn (2017) mukaan joka kolmas suomalainenkin valitsee nykyisin ulkomaan matkakohteensa ruokatarjonnan perusteella. Suomalaisittain suosittuja ruokamatkailukohteita ovat mm. Berliini, Lontoo, Tallinna sekä Peking.
Suurimmalle osalle näistäkin ruoka lienee kuitenkin vain yksi matkakohteen valintaan enemmän tai vähemmän vaikuttava osatekijä, mutta niitäkin löytyy, joille ruoka on kohteen valinnassa ensisijainen kriteeri.
Ja sitten on niitä kummajaisia, joita ei ruoka voisi vähempää kiinnostaa: jotakin on syötävä, koska jos ei syö, kuolee.
Makaaberi marsuannos perulaisilla ruokafestareilla
Itse sijoitun johonkin kahden ensiksi mainitun ryhmän välimaastoon – haaveilen silkoista ruokamatkoista Italiaan, Meksikoon ja Argentiinaan, ja olisin valmis matkustamaan Espanjan Gironaan vain syödäkseni El Celler de Can Roca-ravintolassa.
Toisaalta matkustan usein myös kohteisiin, joiden ruokakulttuuri ei muodostu matkan ensi- tai edes toissijaiseksi syyksi. Hyvä esimerkki tällaisesta oli viime vuoden reissu Jordaniaan – en odottanut paikalliselta ruoalta mitään, mutta sainkin siltä kaiken! Onnellinen yhteensattuma, mutta matkakohteen valintaan vaikuttivat ensiksi kaikki muut syyt, paitsi ruoka.
Ruokamatkailu kotimaassa?
Kotimaassa matkakohteen valitsee ruokatarjonnan perusteella 27% kyselyyn vastanneista. Kotimaan ruokamatkakohteista nousivat tutkimuksessa esiin mm. Helsinki, Porvoo, Turku ja Tampere.
Itselleni kivojen ravintoloiden tai jonkin muun kulinaarisen kuriositeetin löytyminen kohdekaupungista on kotimaanmatkailussa korostuneen tärkeää, ja tänä vuonna onkin haaveissa matkailla ruoan perässä ainakin Turkuun ja Tampereelle. Ruokaan millään lailla liittymätön kotimaanmatkailu puolestaan ei tällä hetkellä juurikaan kiinnosta.
Sanotaan: ruoka on puoli elämää. Tämä on oikein ja totta. Mutta minä väitän, että ruoka on koko elämä. Ja mitä olisi elämä ilman viiniä!”
Hyviä kotimaan ruokamatkailukokemuksia olen itse saanut mm. näissä:
- Ravintola Linnankrouvi, Mustio
- Meat District, Porvoo
- Ravintola Vinkkeli, Helsinki
- Bistro Sinne, Porvoo
- SicaPelle, Porvoo
SicaPelle Dining & Wining, Porvoo
Ketä ruokamatkailu tyypillisesti kiinnostaa?
Erityisesti ruokamatkailu kiinnostaa kyselytulosten mukaan nuoria ja opiskelijoita, liikematkustajia ja johtavassa asemassa olevia, sekä pääkaupunkiseudulla asuvia matkailijoita.
Tämä noudattelee melko lailla yleistä ruokaharrastajademografiaa, tosin en voi olla ihmettelemättä liikematkustajien nousemista tälle listalle: työnantajahan siinä useimmiten kohteen sanelee, eikä mielenkiintoinen ruokakulttuuri?
Joka tapauksessa ainakin summittainen yhtäläisyysmerkki on tässä kohtaa helppo vetää: joka on kiinnostunut ruoasta arkielämässään, on todennäköisesti yhtä kiinnostunut siitä matkustaessaan. Ei sinänsä mikään kaikista mullistavin tutkimustulos.
Friteerattuja heinäsirkkoja naposteltavaksi varsinaista ruokaa odotellessa Meksikossa.
Ruokamatkailu – Gourmet, Gastronomic vai Culinary travel?
Ruokamatkailuun liittyy monia erilaisia määritelmiä, joissa painotetaan tarkoitusperästä riippuen milloin mitäkin. Mielestäni lähimmäs erinomaista määritelmää ovat päässeet Hall & Mitchell, mutta koska määritelmä on vanha, olen hieman vetänyt mutkia suoraksi.
Tässä mallissa ruokamatkailijat jaetaan karkeasti kolmeen ryhmään, joiden väleihin mahtuu tusinan verran erilaisia variaarioita:
1 – Ne, joille ruoka on primäärinen syy lähteä matkalle
Tämä ryhmä matkustaa tyypillisesti kalliiden ja eksklusiivisten ravintolakokemusten perässä, esimerkiksi bongaamassa Michelin-ravintoloita eri puolilla maailmaa. Tällaista matkailua kuvataan termillä Gourmet Tourism.
2 – Ne, joille ruoka on sekundaarinen syy matkailla
Ruokaan liittyvät aktiviteetit, kuten esimerkiksi ravintolakäynnit tai olutfestareilla ja viinitiloilla vierailut ovat osa muuta matkaohjelmaa, mutteivät matkan pääasiallinen tarkoitus. Tällaisen matkailun nimi on tämän määritelmän mukaan Culinary Tourism.
Culinary tourism saattaa toki pitää sisällään käyntejä hienommissakin ravintoloissa, mutta yleisesti kiinnostus ruokaa kohtaan on laajempaa, ja keskittyy myös muunlaisiin ruokakokemuksiin, kuten kauppahalleihin tai vaikka katuruokaan.
3 – Ne, jotka syövät matkalla, koska täytyy
Tämän ryhmän edustajat saattavat toki osallistua ruokaan liittyviin aktiviteetteihin, syödä hyvin ja vierailla tyypillisissä ruokamatkakohteissa, mutta ruoka ei näyttele roolia matkakohteiden valinnassa, vaan muut asiat painavat päätöksenteossa enemmän.
Mihin ryhmään sinä kuulut?
Ruokamatkailu kiinnostuksen tason mukaan. Itse yksinkertaistamani versio Hall & Mitchellin mallista ’Importance of a Special Interest in Food as a Travel Motivation’ vuodelta 2005.
Lähteet:
- STT – Kolmannes reissaa ruoan takia 19.1.2017
- Suomen ruokamatkailustrategia 2015-2020
- Hall, C. M., & Mitchell, R. (2005). Gastronomic tourism: Comparing food and wine tourism experiences.
3 Kommenttia
Tunnustaudun ryhmään, joka saattaa syödä hyvässäkin ravintolassa, jos sellainen sopivasti kohdalle osuu ja jos on aikaa, jopa etsiä sellaisen kaupungista, mutta pääosin etsimme kelvollisen ruokapaikan silloin kun ruokaa tarvitaan ja harmittelemme usein pitempään hienossa hotellissa asuessamme ylenpalttista aamiaisbuffettia, kun ei sitä yhdellä aterialla nyt kuitenkaan kovin paljoa jaksa syödä. Portugalissa huomasimme, että omassa asunnossa ja omalla aamiaisella asuminen sopii itse asiassa meille aika hyvin.
Tuopa lienee se kaikista tyypillisin tapa toimia. :-) Itselleni ruoka tuntuu olevan matka matkalta tärkeämpää, heh.. :–D Mutta siinäkin on kyllä oma viehätyksensä, että saa shoppailla paikallisessa marketissa ja sitten niistä kokkailla jotakin omaa.
Pelkästään ruuan takia en matkaile, mutta Välimeren maissa on usein tosi hyvää ruokaa ja kohtuuhinnalla. Tosin nykyään sairastun helposti, joten täytyy tarkemmin katsoa missä syö (mielellään myös keittiö jos näkyy)